Enterin tilaisuudessa Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa 25.3.2026 kokenut pitkän linjan toimittaja Sirkku Nyström kertoi ajatuksiaan tiedonvälityksen muuttumisesta. Lisäksi hän antoi vinkkejä, miten voi arvioida lukemansa ja näkemänsä todenperäisyyttä. Aihe kiinnosti, paikalla oli kuutisenkymmentä aktiivista senioria.
Sirkku Nyström aloitti kysymällä, kuinka moni oli lukenut jonkin aamun lehden joko paperilta tai digimuodossa. Käsiä nousi runsaasti. ”Te olettekin sitä lukevaa porukkaa”, Sirkku totesi.
Puolalainen Stanisław Jerzy Lec on jo vuonna 1957 todennut: ”Maailman voi peittää näkyvistä sanomalehdellä.” Olisiko taannoinen Neuvostoliiton Pravda esimerkki tällaisesta sanomalehdestä? Entä nykyään? Peittääkö some reaalimaailman?
Perinteinen media noudattaa Julkisen sanan neuvoston eettisiä ohjeita ja pyrkii totuuteen, mutta somepalvelut eivät välttämättä noudata moisia ohjeita. Perinteisessä mediassa aiempien juttujen oikaisut kertovat median pyrkimyksestä totuudellisuuteen: Virheet korjataan!
Netin ravintola-arviot voivat olla lempeää nettihuijausta: ne eivät välttämättä ole asiakkaiden autenttisia arvioita vaan ravintolan markkinointiosaston kirjoittamia.
Esimerkkinä propagandasta Sirkku Nyström mainitsi vuoden 2003 Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäyssodan Irakiin, jota perusteltiin sillä, että Irakin joukkotuhoaseet pitää tuhota. Loppujen lopuksi mitään joukkotuhoaseita ei Irakista löydetty.
Nykyään tekoälyn avulla luodaan vääristeleviä tietoja, esimerkiksi videoita, joissa jo edesmennyt henkilö kommentoi tämän päivän tapahtumia. Vääristelevät tiedot heikentävät luottamusta, joka on suomalaisen yhteiskunnan perusliima. Mitä enemmän ihminen epäilee, sitä helpompi häntä on hallita.
Algoritmit ovat tyrkyttäjiä ja suosittelijoita; ne tietävät, mitä käyttäjät ovat tehneet aiemmin ja pyrkivät pitämään heidät kanavassaan tarjoamalla aiempaan käyttäytymiseen sopivaa uutta materiaalia.
Sirkku Nyström sanoi, että paperiset sanomalehdet ovat katoamassa; ne ovat turhan kalliita.
Ikävää. Paperilehdessä voi pysähtyä lukemaan artikkeleita ilman, että algoritmit heti alkavat syöttää lisää samanlaisia artikkeleita. Tosin paperilehdessä voi hämätä, kun sunnuntain lehdessä kerrotaan, että jotain tulee tapahtumaan lauantaina. Minä lauantaina? Eilen vai viikon kuluttua? Juttu on ollut netissä aikaisemmin ja kopioitu suoraan paperilehteen tarkistamatta. Joskus paperilehden jutussa voi lukea: ”Lisätietoja tästä.” Mutta mitään lisätietoja ei saa, vaikka kuinka painelisi paperilehden tästä-sanaa.
Virheellisen informaation lajit ovat:
- misinformaatio, joka tarkoittaa virhettä ja vahinkoa
- disinformaatio, joka tarkoittaa valhetta ja vääristelyä
- malinformaatio, joka tarkoittaa juorua ja mustamaalausta.
Faktabaari ja Facebookin VerkonVaarat-ryhmä auttavat virheellisen informaation tunnistamisessa.
Miten eläkeläisväestöstä puhutaan mediassa? Useimmiten negatiivisesti. Kysymys on kuitenkin noin puolestatoista miljoonasta suomalaisesta, joista iso osa saa kuussa alle pari tonnia bruttoeläkettä. Mediassa usein puhutaan vain yli viidentonnin eläkkeistä. Sirkku Nyström muistutti, että nykyiset eläkeläiset maksoivat 1970-luvulla peruskoulut, terveyskeskukset ja päivähoidon koko Suomeen.
Kirjallisuutta:
- Mari Manninen: Toimittaja kertoo niin totta kuin osaa
- Hannu Sakala: Maailman 50 vaarallisinta valhetta
luitko aamun
lehden? kuulut lukevaan
porukkaan, hyvä!
eettiset ohjeet –
kuka noudattaa? kuka
pyrkii totuuteen?
eläkeläinen –
kuluerä? innokas
vapaaehtoinen?
monilla pieni
eläke, uhataanko
siitä leikata?
suosittelijat
tyrkyttäjät pitävät
sinut kuplassaan
mistä tunnistat
mikä on totta, mikä
syväväärennös?
Faktabaari ja
VerkonVaarat auttavat
vertaile, varo!
Vastaa