Mistä paha on saanut syntynsä? Ovatko nykyisin typeryys ja sivistymättömyys nousseet hyveiksi? Mistä kirjoittamisen hauskuus syntyy?
Tällaisia kysymyksiä risteili ilmassa, kun Mika Waltari -seuran jäsentilaisuudessa maanantaina 20.10.2025 Joel Elstelä kertoi kirjoistaan. Hän aloitti sanomalla, ettei ole hyvä esiintyjä, mutta innostui sitten selittämään kirjojensa taustaa, trilogiaansa, jonka kolmas osa on vielä tekeillä. Haastatteluun varautuneen Mika Waltari -seuran puheenjohtajan Juha Salon kysymykset taisivat mennä uusiksi.
Kirjat eivät ole kronologisessa järjestyksessä, ensimmäinen Sirkusleijonan mieli kertoo Kolmannesta valtakunnasta kun taas Izakissa eletään vuotta 1913, jolloin Euroopassa enteillään suursotaa. Kolmas kirja taitaa ajoittua toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Kirjoissaan hän käsittelee toisaalta yksinäisyyttä, toisaalta ihmisen kykyä selviytyä kaiken inhottavuuden keskellä.
Joel Elstelä on teatteriohjaaja, ja teatterissa visuaalisuus on tärkeää, mikä näkyy hänen kirjoissaan. Kirjoittamisen hauskuus syntyy henkilöistä, jotka lopulta nivoutuvat yhteen. Kaikilla teoksen henkilöillä pitää olla syy olla olemassa. Jos henkilö vain piipahtaa tarinassa eikä liity siihen muuten mitenkään, henkilön voi poistaa.
Kirjat sijoittuvat Saksaan, joten Juha Salo kysyi Joel Elstelän saksan kielen taidosta: oliko tämä lukenut koulussa pitkän saksan? Ei, mutta oli saanut hyvän arvosanan lyhyestä saksasta. Ikävää, että kouluissa nykyisin ei opiskella kieliä yhtä monipuolisesti kuin ennen. Seuran varapuheenjohtaja Päivi Istala nousi esiin ja sanoi, että hänen lapsenlapsensa eivät voineet opiskella koulussa saksaa, koska saksan ryhmä ei päässyt syntymään.
Entä oliko Joel Elstelä kirjansa kirjoitusaikana käynyt Saksassa? Kyllä, hän oli tarkistanut muutaman osoitteen. Isoisä Mika Waltarihan ei koskaan käynyt Egyptissä, ja silti hänen kirjoittamansa Sinuhe Egyptiläinen on kerännyt kiitosta ympäri maailman.
Miten tekoäly vaikuttaa kirjoittamiseen? Voiko se viedä kirjailijan työn? Tekoäly ei osaa sarkasmia tai mustaa huumoria, mutta tietysti se oppii koko ajan lisää. Tekoälyn käyttö laiskistaa ja tyhmentää ihmistä.
Joel Elstelä kertoi, että kun hän koululaisena kysyi jotain isältään, tämä usein vastasi: ”Katso tietosanakirjasta.” Näin lapsi oppi toisaalta itse etsimään vastauksen, mutta oppi myös, että tietosanakirjassa oli paljon mielenkiintoista asiaa, jota saattoi jäädä lueskelemaan ja näin saada uutta tietoa.
kirjoittamisen
hauskuus: hahmot löytävät
toinen toisensa
ihminen pärjää
kaiken inhottavuuden
keskellä – yksin
tekoälykö
kirjoittaa? vaan taitaako
mustan huumorin?
tietoa löytyi
tietosanakirjasta –
löytyyko enää?
Vastaa