Leidit digilaineilla

missä ihminen
digitalisaation
esiinmarssissa?

meneekö hetki
ohi, kun someen pitää
dokumentoida?

lintuparvessa
jokaisella reittinsä
sama tavoite

työyhteisö kuin
toinen perhe, asiat
tunkevat uniin

innovoimalla
digitalisaatio
muuttaa maailmaa

keinoälyä
prosessointitehoa
joka taskussa

tuska, tarjooma
tietoisuus, niistä syntyy
innovaatio

Tallinnan Kukkaisfestivaali

MiitITin ICT-leidit risteilivät 5.6.2018 Tallinnaan digiajassa. Sää ei suosinut kävelyretkiä, mutta laivan saavuttua Tallinnaan ehdin piipahtaa tutustumassa Tornien aukion Kukkaisfestivaaliin. Seminaarin juonsi Lea Virtanen. Alustajina olivat Anne Koskinen-Kannisto, Kristiina Härkönen, Jaakko Avikainen ja Katriina Valli.

Digitalisaatio – hyvä renki ja huono isäntä

Anne Koskinen-Kannisto

Anne Koskinen-Kannisto pohti, mitä digitalisaation maailma tarkoittaa yksilöille. Miten toimintatavat ja työn tekeminen muuttuvat? Yhteiskunnassa muutos on yhtä iso kuin teollistuminen aikoinaan.

Digitalisaation määritelmästä puuttuu ihminen. Kahdeksan asiantuntijan teemahaastattelujen diskurssianalyysi nosti esiin neljänlaista suhtautumista:

  • luontainen suhtautuminen (kiva, kun voi tarkistaa auton kuulumiset)
  • pakotettu suhtautuminen (ikävää, kun töissä pitää istua skype-palavereissa)
  • mahdollisuuksien ymmärtäminen
  • epävarmuus

Ihmiset reagoivat uusiin asioihin eri tavoin. Puhutaanko tekonologiasta, sähköisistä työkaluista, mahdollisuksista vai peloista? Elätkö hetkessä vai meneekö hetki ohi, kun pitää dokumentoida someen? Osaatko enää keskittyä lukemiseen? Jos sinua kiusataan netissä, niin mihin muutat digimaailmasta?

Uudenlaista yrityskulttuuria

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen kertoi Goforesta, jonka tuote on digitaalinen muutos. Vuosituhannen taitteessa ICT-alalla oli kivaa ja pieni porukka päätti perustaa itselleen kivan työpaikan. Alusta asti panostettiin työkulttuuriin. Gofore valittiinkin viime vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi ja Euroopan toiseksi parhaaksi. Kasvua luotiin yhdessä tekemällä. Porukka on kuin lintuparvi; jokaisella on oma reittinsä, mutta yhteinen päämäärä. Joka työpäivä tuntuu siltä, että ihmisistä välitetään ja jokainen voi keskittyä tekemään sitä, mikä tuo hänelle iloa.

Goforen arvot ovat konkreettiset: Gofore on jokaiselle hyvä työpaikka, ja se elää asiakkaidensa onnistumisesta. Arvoja toteutetaan

  • läpinäkyvyydellä
  • itseohjautuvuudella
  • yhteisöllisyydellä
  • innostuksella
  • määrätietoisuudella.

Läpinäkyvyys koskee kaikkia, kaikkien tekeminen on toisten arvioitavissa. Itseohjautuvuus vähentää hallinnon tarvetta. Jos ihmisellä on ideoita, miten maailman voi muuttaa paremmaksi, niin hän saa toteuttaa ideaansa ja saa siihen ohjausta ja tukea. Jokainen työntekijä osallistuu tekemisen kehittämiseen, yhteisöllisyys rakentaa luottamusta. Goforessa on paljon työajan ulkopuolista kerhotoimintaa, jota tuetaan jonkin verran. Innostus on kasvun polttoaine. Työkulttuuri ja ihmiset vaikuttavat asiakkaisiin ja koko yhteiskuntaan. Määrätietoisuus luo kurinalaisuutta, vie yrityksen ”kuningasjuoksuun”. Ilman sitä homma menisi sekoiluksi. Jo ketterä kehitys, jota työssä käytetään, vaatii määrätietoisuutta.

Käytännössä tämä näkyy joukkoistettuna positiivisena palautteena. Yrityksen Slack-kanavalla annetaan julkinen kiitos ja kehotetaan hakemaan palkintoviinipullo. Keskustelukulttuuri on avointa. Kaikesta mahdollisesta voidaan puhua: kenen pitäisi siivota keittiö tai miten missäkin maissa sopii toimia? Jos tunteet kuohuvat, pyritään löytämään konsensus. Goforessa on myös anonyymeja kanavia; ne tarjoavat mittarin sille, miten firmassa menee.

Yritystä ei voi johtaa norsunluutornista vaan pitää varautua suoraan palautteeseen. Johtajakin on ihminen ja työasiat voivat tulla uniin. Työyhteisö on kuin toinen perhe.

Haasteena on, miten siirtää yrityskulttuuri uusille työntekijöille, joita tulee jatkuvasti lisää. Vastaavaa isoa firmaa benchmarkattavaksi ei oikein maailmalla ole.

Digitalisaatio yrityksen ekosysteemissä

Jaakko Avikainen

Jaakko Avikainen kertoi digitalisaatiosta UPM:llä, missä vesiputousmallista on siirrytty ketterään kehitykseen ja kokeilukulttuuriin. Rahdin perilletuloa seurataan QR-koodilla ja älypuhelimella. Innovointiin kannustetaan kaikkia, myös toimittajia ja asiakkaita. IT:n pitää ottaa koppeja liiketoiminnalta ja ajaa hommat maaliin.

Ohjelmistorobotit ovat vapauttaneet käsiä tekemään aiempaa fiksumpia töitä, joista syntyy lisäarvoa asiakkaille. UPM:llä on meneillään satoja uusiin liiketoimintamalleihin tähtääviä digitalisaatiohankkeita, joissa käsitellään mm. tekoälyä, koneoppimista, palvelumuotoilua ja lohkoketjuja.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden muuttaa maailmaa. Yhteistyötä tehdään toimittajien ja yliopistojen kanssa. Sisäistä tehokkuutta ja muutoshallintaa kehitetään, ja samalla seurataan, mitä alalla muualla tapahtuu. Aivotyötä riittää, kun ihmiset pääsevät kouluttamaan robotteja. Digikonsepteja kehitetään ideasta kokeiluun, ja siitä hackathoniin ja testaukseen.

Älyä esineiden internetiin

Katriina Valli

Katriina Valli puhui keinoälystä, ja heitti, että jonkun kavern käyntikortissa oli tittelinä ”IT-jumala”. Neuroverkkoja mallinnettiin jo 1950-luvulla, mutta vasta nyt meillä on todelliset mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen. Jokaisella älykännyn käyttäjällä on hallussaan keinoälyä ja enemmän prosessointitehoa kuin 1950-luvulla olisi ollut parinkymmenen IBM-tietokoneen kellarissa. Sirin uusin päivitys ennustaa liikenneruuhkatkin.

Realismia peliin. Jos ostat kaupan hyllyltä keinoälyä, niin älä odota, että se tekisi huomenna syöpädiagnoosin. Minkälaatuista dataa sinulla on sille tarjota? Mitä varttuneempi analyytikko, sitä varmempi hän on siitä, että tekoälylle ei koskaan kehity tietoisuutta. Nuoremmatkin sanovat, että siihen menisi ainakin viisikymmentä vuotta. Tätä voinee verrata 1950-luvun legendaariseen ennusteeseen, jonka mukaan koko Suomeen riittää vain yksi tietokone.

Mitä tarvitaan innovaatioon?

  • tuska (ongelma)
  • tarjooma (vaihtoehto)
  • tietoisuus (voisi toimia)

Semanttisesta tekoälystä löytyy paljon esimerkkejä maailmalta. Varsovan terveysvirasto käyttää ennakoivaa analytiikkaa ja hyödyntää avoimen Wikipedian puolankielisiä artikkeleita. Kun tuotanto-olosuhteissa monitoroidaan ihmisiä, halutaan dokumentoida parhaita toimintatapoja. Ihmisiä ei siis pyritä korvaamaan vaan suojaamaan.

Suomalainen Leiki tarjoaa yli kymmenen vuoden akateemiseen tutkimukseen pohjautuvaa teknologiaa päätöksenteon apurista markkinoinnin automaatioon. Algoritmi opetetaan löytämään dataklustereita semanttisen ontologian ja avoimen datan avulla. Vanhaan aikaan olisi puhuttu big datasta.

Miten ennakoiva data suhtautuu yksilön tietosuojaan? Voidaanko käyttää anonymisointia? Miten luodaan ostajaprofiileja? Sijoittaako ruokakauppa perjantaisin vaipat kaljojen viereen, kun isät ostavat molempia? Miten ostajaprofiilien luomiseen vaikuttaa, jos joskus maksat asiakaskortillasi myös lastesi ja ehkä heidän kavereidensakin ostokset?

Kategoria(t): ICT, Viro Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Leidit digilaineilla

  1. Lea Virtanen sanoo:

    Kiitos Eija. Tämä oli hyvä yhteenveto seminaaristamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.