Töölön kirjasto
tarjoaa Setumaata
kuvin, runoin
monipuolinen
etnofuturologi
runoilee, laulaa
vainajat läsnä
elämässä, haudoilla
syödään ja juodaan
oma kulttuuri
valtava voima, josta
luovuus ammentaa
Parisenkymmentä Setumaasta kiinnostunutta kirjojen ystävää kokoontui 10.1.2018 Töölön kirjaston Mika Waltari -saliin seuraamaan, kun kirjailijavieras Kauksi Ülle ja hänen teostensa suomentaja Hannu Oittinen kertoivat teoksesta Maaemon lapset ja lausuivat siitä runoja. Kauksi Ülle myös lauloi runojaan.
Töölön kirjaston johtaja Anne Ala-Honkola avasi kirjallisuusillan, jonka Töölön kirjasto järjesti yhdessä Setukaisten ystävät ry:n kanssa Viron satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Satavuotista Viroa juhlistaa myös viikkoa aiemmin toisen kerroksen Kirjastosalissa avattu Harri Sundellin valokuvanäyttely Setumaan elämää.
Hannu Oittinen kertoi kirjailijavieraan monipuolisuudesta: Kauksi Ülle on runoilija, prosaisti, tieto- ja näytelmäkirjailija, radio- ja päätoimittaja, etnofuturisti, galleristi, suomalaisugrilaisen taiteen koordinaattori ja matkaopas. Kauksi Üllen ensimmäinen teos Kesk umma mäke julkaistiin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Hän kirjoittaa võroksi ja setoksi, joten runoja on käännetty myös viroksi.
Setumaa sijaitsee Viron kaakkoisosassa. Kauksi Ülle kertoi setukaiskulttuuriin olennaisesti kuuluvasta haudoilla käynnistä. Haudoille mennään eväät ja retkipöydät mukana syömään ja juomaan vainajien kanssa. Ehkä olemme unohtaneet, että vanhalla ajalla vainajat haudattiin kodan nuotion alle; he olivat lähellä ja heidän kanssaan voitiin jutella. Myöhemmin vainajat haudattiin talon alle, eikä välttämättä nähty selvää rajaa, milloin joku oli elävä tai kuollut. Setukaiset ajattelevat, että kaiken muun voi saada anteeksi, mutta ei haudan hoidon laiminlyöntiä.
Viron ja Venäjän välinen raja halkaisee Setumaan ja osa sukulaisten haudoista on jäänyt sen taakse. Rajan taakse jääneille haudoille ei voi mennä suoraan kolmen kilometrin päähän vaan pitää kiertää raja-aseman kautta, jolloin matkaa kertyy nelisenkymmentä kilometriä ja rajanylitykseen tarvitaan erikoislupa.
Hannu Oittinen muisteli tutustuneensa Kauksi Ülleen Tartossa ja kysyi, onko tämä võrolainen vain setukainen. Ülle kertoi asuneensa kuusitoistavuotiaaksi Rõugen lähellä ja lähteneensä sitten Tarttoon opiskelemaan journalistiksi. Kun hän kirjoitti runoja, opettaja sanoi, että hän kirjoittaa eteläviroksi. No, hän ei ajatellut eroa viron kielen ja äitinsä puhuman kielen välillä. Jos hän ei ymmärtänyt eroa viron ja võrun välillä, niin ei hän näe sitä võrolaisen ja setukaisenkaan välillä. Ülle heitti, että toiset ovat ortodokseja ja toiset lutherilaisia, mutta hänen ristiretkensä ovat jo loppuneet. Hän kertoi olevansa onnellinen äiti, kun hänen kuusi lastaan eivät ole kaukana Australiassa vaan lähellä Võrussa, Obinitsassa ja Värskassa.
Jaan Kaplinski kehotti Kauksi Üllea tutkimaan kansanrunoutta ja -kulttuuria. Niinpä Ülle kierteli maailmalla ja tarkkaili, miten eri kulttuureissa asuttiin ja elettiin; kuka istui pöydän päässä. Hän keräsi materiaalia Hilana Taarkasta, jonka lauluihin A. O. Väisänen ihastui ja joka juhannuksena 1921 lauloi Helsingissä Suomen presidentillekin. Taarkasta on tehty myös ensimmäisen setukaiselokuva.
Kun Kauksi Ülle keruumatkallaan kiersi Setumaata, hänelle suositeltiin autokuskiksi Evar Riitsaarta, jonka kuvitusta näemme Üllen uusimmissa teoksissa niin kannessa kuin sisäsivuilla.
Setumaalla vietetään Kuningaskunnan päivää vuosittain elokuun ensimmäisenä lauantaina, jolloin valitaan ülemsootska, Setumaan kuningas tai Peko-jumalan maanpäällinen sanansaattaja. Viime elokuussa valittu Piret Torm-Kriis on tanssija ja tanssinopettaja. Niinpä ensi kesäkuun lopussa vietetään ensimmäisen kerran setukaisten tanssijuhlaa.
Setumaalla keskustellaan siitä, kuka saa kantaa kansallispukua ja kuka puhua setokieltä. Kulttuuri ei kuitenkaan saa olla vain museossa vaan sen pitää olla elämää. Hyviä kandidaatteja ülemsootskaksi löytyy edelleen, ja uusia on kasvamassa. Setumaalla valitaan ülemsootskan lisäksi lasten sootska, jollaiseksi Jalmar Vabarnakin on joskus valittu. Hänhän soittaa monissa yhtyeissä ja niittää kansainvälistä mainetta Trad.Attack!-yhtyeessä.
Vastaa