Marttaliitto saa
kotirumban rullaamaan
vertainen neuvoo
itse tehtynä
elämä on parasta
meillä, muualla
Helsingin Akateemiset Naiset pääsivät keskiviikkona 9.3.2016 ihailemaan Marttaliiton upeita tiloja, joiden seiniä koristavat järjestön perustajien Lucina Hagmanin ja Alli Nissisen sekä yli satavuotisen taipaleen puheenjohtajien muotokuvat, ja seuraamaan Marttojen nykyisen puheenjohtajan Marianne Heikkilän innostunutta esitystä järjestön hengästyttävän monipuolisesta toiminnasta.
Marttaliitto perustettiin vuonna 1899, jolloin Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän vallan alaisena. Marttojen jäsenmäärä nousi vakaasti, saavutti huippunsa 1960-luvulla, kääntyi sitten laskuun 2000-luvun puoliväliin asti, josta ponnisti uuteen nousuun. Nuorta polvea kiinnostanevat some ja joukkoistaminen enemmän kuin järjestötoiminta, mutta silti Martat saivat viime vuonnakin nelisentuhatta uutta jäsentä.
Liiton nimi viittaa Raamatun kertomukseen Martasta ja Mariasta; jokaisessa ihmisessähän on Marttaa ja Mariaa. Nykyisin Marttaliitossa on hankkeita, kotitalousneuvontaa, järjestötoimintaa, kansainvälistä toimintaa ja kehitysyhteistyötä. Liiton sloganin mukaan ”Elämä on parasta itse tehtynä”.
Marttaliitto ei ole – ainakaan enää – ”täydellisten naisten” yhdistys; jokainen Martta saa olla rohkeasti oma itsensä. Joukossa on uusavuttomia etsimässä taitoja, jotka eivät enää siirry sukupolvelta toiselle. Ihmiset haluavat jakaa osaamistaan vertaisina, ja Marttaliitossa järjestetään neuvontaa monille kohderyhmille kuten nuorille, ruuhkavuosia eläville ja eläköityville sekä myös maahanmuuttajlle, vammaisille ja vangeille. Neuvonta lisää terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä, tarjoaa yhdessä tekemisen elämyksiä. Kotirumba saadaan rullaamaan ja opitaan ymmärtämään, ”miksi sämpylät paloivat”.
Tulevaisuuden trendit näkyvät Marttaliiton toiminnassa. Digitalisaatiomurroksessa kiinnitetään huomiota yhä enemmän oman elämän ja terveyden hallintaan. Ekologisuus kiinnostaa nuoria myös kaupungeissa. Miten parvekkeelle saadaan puutarha? Vaikuttavatko yhä lisääntyvät digitaaliset terveysmittarit vakuutusmaksuihin? Haetaanko Martoista taitojen sijaan tai ohella yhteisöllisen oppimisen elämyksiä? Martat voivat jakaa osaamistaan ja oppia uutta sekä suorittaa taitomerkkejä, myös virtuaalisia Open Badges -merkkejä.
Vuonna 2010 some tuli mukaan Marttojen monikanavaiseen, hajautettuun viestintään. Martan puoti toimii verkossa. Liitolla on edelleen painettu jäsenlehti, ja lisäksi pari kertaa vuodessa ilmestyvä digilehti. Kun painetun lehden ilmestyminen harveni kuuteen kertaan vuodessa, niin jokaisesta lehdestä tehtiin aiempaa tuhdimpi, jolloin jäsenistö ei kokenut etujensa heikkenevän.
Marttaliitossa on 46 600 jäsentä ja 1200 yhdistystä. Järjestöön kuuluu paikallisyhdistysten lisäksi mm. Uudenmaan marttapiirin Anarkistimartat, Virtuaalimartat ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Hyvät Martat.
Tuli mieleen
Muistan ammattikorkeakoulusta opiskelijaryhmäni, joka viime vuosituhannella laati verkkopalvelua Martoille. Mieleeni jäi erityisesti verkkopalvelun käyttöliittymä, keittiössä touhuavasta perheestä piirretty kuva, jonka elementeistä pääsi eteenpäin tutustumaan Marttojen monipuoliseen toimintaan.
Enterin vertaisopastajana kävin viime maanantaina 7.3.2016 opastamassa somea Suurpellon Martoille. Tilaisuus oli jouduttu siirtämään ennalta varatusta Infopaviljongin kokoustilasta kerhohuoneeseen, jossa ei ollut diaprojektoria eikä kunnolla toimivaa lähiverkkoa. Onneksi Martat olivat monistaneet esitysdiani, joiden avulla saatoimme keskustella somen mahdollisuuksista ja pilvipalveluiden tietoturvasta.
Yli 60-vuotiaassa TIVIAssa, entisessä Tietotekniikan liitossa, johon liityin 1980-luvun alussa, jäsenmäärä on 2000-luvun alusta lähtien laskenut. Mistä tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten kattojärjestö jäsenyhdistyksineen kehittäisi digitalisaation vauhdissa toimintaansa vastaavaa draivia, jonka yli satavuotias Marttaliitto on löytänyt?
Vastaa