Sisältöä tietoyhteiskuntaan
Eija Kalliala
e-mail: eija.kalliala @helia.fi
home page: http://myy.helia.fi/~kalei/
Opetushallitus järjesti torstaina 9.10.1997 koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli Sisältöä tietoyhteiskuntaan. Opetushallitus oli edellisenä päivänä julkaissut väliraporttinsa suomalaisista tietoyhteiskuntahankkeista.
Sisältöä tietoyhteiskuntaan -tilaisuudessa oli laaja näyttely eri puolilla maata meneillään olevista opetushallituksen rahoittamista tietoyhteiskuntaprojekteista. Esillä oli mm. Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun Ped.it -projekti, jossa pyritään luomaan informaatioteknologiaa hyödyntävä avoin oppimisympäristö.
Pääsin opetushallituksen koulutustilaisuuteen vasta iltapäivällä, koska aamupäivällä olin pitämässä perinteistä lähiopetusta luokkahuoneessa Heliassa. Ehdin kuitenkin tutustua näyttelyyn ja kuulla monta mielenkiintoista esitystä. Ylitarkastaja Lea Lakio esitteli Opinnet-projektia, jossa on mukana viisitoista aikuiskoulutuskeskusta ja ammatillista oppilaitosta. Lehtori Janne Sariola Helsingin yliopistosta pohdiskeli tietoverkkojen pedagogiikkaa ja esitteli LIVE-projektia, jossa on mukana Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden laitoksen Mediakasvatuskeskus, Kilpisjärven koulu sekä Ruskealan ala-aste Tuusulasta. Erikoistutkija Kirsi Valtari VTT:ltä piti mielenkiintoisen esityksen aiheesta Mihin verkkojen kehittyminen vie meidät, ja yli-insinööri Ella Kiesi opetushallituksesta kertoi opetukseen liittyvistä EU-hankkeista sekä muusta ajankohtaisesta. Ella Kiesi kertoi mm. Netd@ys-viikosta, jota vietetään 18.-24.10.1997. Viikon teemasta ja tapahtumista löytyy tietoa osoitteista http://netdays.eun.org, http://netdays.cedunet.com ja http://www.oph.fi/ajankohtaista. Ella Kiesi mainitsi myös Suomi ykköstietoyhteiskunnaksi – opi lastesi huominen -kampanjan, josta löytyy tietoa osoitteesta http://www.huominen.net.
Lehtori Janne Sariola, Hy, Näkökulmia tietoverkkojen pedagogiseen käyttöön
Janne Sariola aloitti esityksensä kysymällä yleisöltä, millaisia taitoja opiskelijalla pitäisi olla tietoverkkojen maailmassa. Hän sai kerätyksi Mind Mapiinsa joukon hienoja asioita: kommunikointi, yhteistyö, kriittisyys, epävarmuuden sieto, luovuus ja vastuun kanto. Hän peilasi näitä asioita opetushallituksen muistioon, jonka mukaan opiskelijoiden pitäisi saada tiedonhankinnan, -hallinnan ja viestinnän perustaidot.
Janne Sariola kysyikin, mitkä ovat arvomme. Mitä taitoja tietoverkoissa harjoitetaan? Hänen mukaansa oppilaitosten pitäisi miettiä omaa tietostrategiaansa kun oppilaitokset ja tutkimus verkostoituvat. Opetussuunnitelmat pitäisi laatia uudestaan ja miettiä, mitä taitoja tietostrategian pitäisi sisältää. Tämän pohjalta voidaan sitten miettiä, mihin tietoverkkoja käytetään ja mitä taitoja siellä tarvitaan.
Janne Sariola tarkasteli tietoverkkopedagogiikkaa LIVE-projektin (Learning in Virtual School Environment) kokemusten pohjalta. Projekti on kolmivuotinen ja etsii didaktisia perusajatuksia opetuskoulutukseen sekä opettajakoulutukseen soveltuvia virtuaaliympäristön kehitysmalleja. Projektissa pyritään kehittämään yhteistoiminnallisuutta sekä suunnittelu-, tiedonhankinta-, arviointi- ja viestintätaitoja. Projektin ensimmäisellä tasolla paikallinen ryhmä, jolla on mukanaan tietokone ja kännykkä (= GSM-kapula), havainnoi ympäristöään ja raportoi siitä audioneuvottelussa.
Janne Sariola näytti videon, jossa Kilpisjärven koululaiset tarpoivat GSM-kapula kädessään lumisessa Lapissa, havainnoivat ympäristönsä kasvillisuutta ja haastattelivat maatalon emäntää ja poroisäntää. Helsingin yliopiston tutkija kuunteli haastattelua reaaliaikaisesti audioneuvottelussa ja saattoi lennossa täydentää koululaisten tekemiä kysymyksiä omilla kysymyksillään.
Janne Sariola korosti, että tietoverkko ei ole vain fyysinen verkko (Internet) vaan osaamisverkko, joka sisältää monipuolista tieto- ja viestintätekniikkaa. LIVE-projektissa käytetään tekniikkana audio- ja videoneuvotteluja, puhelinta, faksia, sähköpostia ja Internetiä.
Janne Sariolan esittämä video oli englanninkielinen, ja LIVE-projektista jaossa oleva esite oli myös englanninkielinen. Mietin, eikö kansallisen projektin kannattaisi panostaa myös suomenkieliseen esitemateriaaliin.
Erikoistutkija Kirsi Valtari, VTT, Mihin verkkojen kehittyminen meidät vie
Kirsi Valtari aloitti esityksensä Internetin tekniikasta, verkon pohjalla olevasta epäluotettavasta IP-tasosta, joka hukkaa viestien palasia. Kun tätä tekniikkaa aikoinaan luotiin, ei ajateltu nykyisiä internetsovelluksia kuten maksujen hoitoa, ihmisten välistä kommunikointia tai videoneuvotteluja.
Suomessa Internetin käyttäjämäärä kasvaa huimaa vauhtia, joten voimme luottaa siihen, että viiden vuoden kuluttua kaikki kansalaiset voivat hoitaa asiansa verkon kautta. Liikkuvat Internetin käyttäjät yleistyvät, koska puolet nykyisin ostetuista PC-laitteista on kannettavia, ja kännyköiden käyttäjien määrä kasvaa samanlaisella vauhdilla kuin Internetin käyttäjien.
Verkkokauppa on Suomessa vielä pientä, mutta kasvaa varmasti. Tämä edellyttää kuitenkin luotettavaa tietoturvaa, jonka kehitys on jo hyvin pitkällä, toimivia maksutekniikoita ja sähköisen kirjeenvaihdon tietosuojaa.
Internetsovellusten kolme suurta aaltoa ovat sähköposti, jota on käytetty jo kauan, www-selaus, joka yleistyi nopeasti ja videosovellukset, jotka ovat tulossa. Videosovelluksilla tarkoitetaan reaaliaikaisia video- ja ääniyhteyksiä, monipisteyhteyksiä sekä kehittyneitä ryhmä- ja etätyösovelluksia. Nämä edellyttävät kuitenkin laajakaistayhteyttä. Kirsi Valtari uskoo, että runkoverkon kaistaa voidaan kasvattaa merkittävästi, mutta epäilee, ettei laajakaistayhteyksiä vähään aikaan saada koteihin asti, koska yhteydet edellyttäisivät liian suuria investointeja yksityistalouksilta.
Kirsi Valtari esitti oman viiden vuoden visionsa tietoverkkojen kehityksestä. Hänen mukaansa viiden vuoden kuluttua Internet on turvallinen, ja sinne on tullut uusia, maksullisia palveluita. Yritykset, julkishallinto ja suurin osa yksityistalouksista on mukana verkossa. Matkapuhelin ja sen internetkäyttö kehittyvät voimakkaasti, samoin verkon palvelut. Kodeissa sähköposti on yleisessä käytössä ja yrityksissä on videosovelluksia. Esimerkiksi tavaroiden tilaus kaupasta, pankki- ja vakuutusasioiden hoito sekä erilaisten todistusten ja lupien pyytäminen virastoista ja julkishallinnosta voidaan hoitaa kotoa tietoverkon kautta.
Kirsi Valtarin kymmenen vuoden visiossa laajakaistayhteys yltää koteihin asti, jolloin toimistojen ja kotien laitteet alkavat verkottua (esim. jääkaappi osaa tilata lisää maitoa). Verkon kapasiteettia ja palveluita voi ostaa joustavasti tarpeen ja kukkaron mukaan. Videosovellukset leviävät koteihin, jolloin video-on-demand ja monen käyttäjän videopuhelin tulevat mahdollisiksi.
Tietoverkon kehityksestä on erilaisia seurauksia ihmisten arkipäivään ja todellisuuteen. Kun tulevaisuudessa jokainen kansalainen voi itse tuottaa materiaalia verkkoon, niin entistä enemmän korostuu taito tehdä materiaalista mielenkiintoista.
Sivu tehty 19.10.1997 ja päivitetty 30.4.1998.
Vastaa