ITiCSE ’97,
Conference on Integrated Technology into Computer Science Education,
1.-5.6.1997, Uppsala. (http://www.docs.uu.se/docs/cse/sigcse97)
Pohjolan valkeat yöt ja kesäinen sää tarjosivat parillesadalle ITiCSE ’97 -konferenssiin osallistujalle mahdollisuuden keskustella konferenssin aiheista pikkutunneille asti, kuten Uppsalan yliopiston vararehtori Bo Sundqvist totesi konferenssin avauspuheenvuorossaan.
Järjestäjät olivat panostaneet keskusteluun ja kontaktien solmimiseen. Jokaista puolentoista tunnin esitysosuutta seurasi kolmen vartin tauko, jolloin kahvin ja pullan nauttimisen lisäksi oli mahdollisuus seurustella ja tutustua seinätauluille kiinnitettyihin esityksiin, jotka vaihtelivat joka tauolla. Höyryjunalla tehty iltapäiväretki konferenssin puolivälissä kauniissa Upplandin maisemassa tarjosi myös tilaisuuden keskustelulle ja kontaktien solmimiselle.
Internet
Linda Carswell Englannin avoimesta yliopistosta kertoi tutkimuksesta, jossa todettiin, ettei pelkkä uuden tekniikan, Internetin, käyttöönotto vaikuta oppimistuloksiin. Mutta Internetin kautta opiskelu on joustavampaa, opiskelijan oma osallistuminen oppimistapahtumaan on tehokkaampi ja palautteen saminen nopeampaa kuin perinteisessä opiskelussa. Ja samalla oppii sähköpostin ja webin käyttöä.
Webin käytössä katkenneet linkit ovat yksi ongelma. Tähän ratkaisuksi Hermann Maurer University of Grazista tarjosi kaksisuuntaisia linkkejä, joista olisi myös se hyöty, että voitaisiin pitää tilastoa sivulla kävijöistä. Jos sivu joudutaan poistamaan, kaksisuuntaisen linkin avulla voidaan lähettää sähköposti sivun ylläpitäjälle tai joillain tekniikoilla jopa muuttaa viittaava linkki tavalliseksi tekstiksi.
Martin Hitz Universität Wienistä Itävallasta kertoi, että C++:n opetuksessa webin kautta koettiin ongelmaksi kielen eri versiot. Opetusmateriaalin ohjeiden mukaan tehty ohjelma ei välttämättä kääntynyt opiskelijan ohjelmointiympäristössä.
Java
Javan käytöstä opetuksessa puhuttiin paljon. Helsingin yliopistosta Tommi Teräsvirta kertoi, että Java on ensi syksystä lähtien ensimmäinen ohjelmointikieli tietojenkäsittelytieteen opetuksessa.
Javan käyttöä opetuksessa Frank Wester Dutch Open Universitystä Alankomaista perusteli seuraavin ominaisuuksin:
– oliosuuntautunut
– paljon käytetty (toisin kuin esim. Eiffel)
– opetukseen sopiva (toisin kuin C++)
– valmis tulevaisuuteen (toisin kuin ObjectPascal tai Delphi)
– hyvät mahdollisuudet myös edistyneille kursseille
– helppo oppia
– yleinen syntaksi
– internet-ohjelmointi
– teollisuus on suuresti kiinnostunut Javasta.
Paddy Nixon Trinity Collegesta Irlannista korosti, että Javan opetuksessa olioajattelu ja modulaarisuus pitää opettaa ensin, ja Javaan liittyvät appletit ja hype voidaan unohtaa. Tosin aiheesta esiintyi erilaisia mielipiteitä, ja ainakin Judith Bishop University of Pretoriasta Etelä-Afrikasta puolusti webistä löytyviä kiehtovia Java-sovelluksia, jotka motivoivat opiskelijoita itse kielen opiskeluun. Keskustelussa tuotiin esiin, että on parempi aloittaa käsitteellisestä kuin koneenläheisetä näkökulmasta. Tosin myönnettiin, että käytännön esimerkit havainnollistavat ja tekevät opetuksen mielenkiintoiseksi.
Pedagogia
Opetusta voidaan tehostaa rakentamalla opittava aineisto tarinan muotoon, seikkailupeliksi, jonka juoni, draama ja huipennus suunnitellaan kiehtoviksi ja rajat määritellään opittavan asian mukaan mielekkäästi, kertoi Robert Moser University of New South Walesista Australiasta. Opiskelijalla pitää olla mahdollisuus edetä oppimisaineistossa omien kiinnostustensa mukaan, mutta rajoilla, esim. eri tasoilla, voidaan kontrolloida, että edellisen tason tiedot on jotain polkua pitkin edeten saavutettu ennenkuin päästään seuraavalle tasolle.
Carl Erickson Grand Valley State Universitystä USAsta kertoi opintojaksosta, jolla opiskeltiin oliolähestymistapaa, Javaa ja web-teknologiaa ja tehtiin projekteja ulkopuolisille yrityksille. Opiskelijat olivat eri tasoisia, joten yksi opintojakso jaettiin muutamaksi eri tasoiseksi opintojaksoksi. Projektitiimeissä oli opiskelijoita kaikilta eri tasoilta, jolloin pidemmällä olevat opiskelijat vastasivat web-sivujen dynaamisesta sisällöstä ja muut esim. etsivät grafiikkaa näille sivuille.
Kulttuurierot
Marie-Michèle Boulet University Lavalista Kanadasta kertoi etäopetuksesta opetustelevision, sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Yksityiskohtia kuvatessaan hän mainitsi, että hän on opiskelijoiden kysymysten tavoitettavissa aina, jopa lauantai-iltaisin. Marian Petre Englannin avoimesta yliopistosta totesi, että he opettavat opiskelijoille, mitä virka-aika tarkoittaa, eivätkä valituksista huolimatta ole tavoitettavissa lauantai-iltaisin.
Anita Jawary Monash Universitystä Australiasta kertoi, miten ryhmätyötaitoja, sosiaalisuutta ja kulttuurien välistä kanssakäymistä opettiin tietotekniikan opiskelijoille. Opetuksen edetessä nämä huomasivat, että esim. sähköposti ei ratkaise kaikkia ongelmia, jos toinen osapuoli ei lue sähköpostiaan esim. teknisten vaikeuksien vuoksi. Amerikkalaisille opiskelijoille oli yllätys, että monet heidän itsestäänselvinä pitämänsä käsitteet olivat muissa kulttuureissa täysin tuntemattomia.
Avoimet kysymykset
Martin Hitziltä, joka kertoi C++:n opetuksesta webissä, kysyttiin, miten he olivat varautuneet siihen, että webin kautta yliopiston koneessa kääntyvä koodi tekisi jotain ikävää. Hän totesi, että asiaa ei ollut edes pohdittu. Opiskelijat ovat luotettavia, ja ikuiset silmukat voi tuhota, jos sellaisia havaitaan.
Carl Ericksonilta kysyttiin, miten yliopisto suojautuu tuotevastuulta, jos se tekee projekteja ulkopuolisille yrityksille. Kysyjä kertoi, että heidän yliopistossaan suojaudutaan niin, että ei tehdä mitään ulkopuolisille. Tämäkin kysymys jäi vaille vastausta.
Kolmas avoimeksi jäänyt kysymys koski sensuuria, josta C. Dianne Martin George Washington Universitystä kertoi. Häneltä kysyttiin, mitkä ovat lasten oikeudet tietää asioita, jotka vanhemmat heiltä webiin asetettavilla suodattimilla haluavat kieltää. Tai miten suhtaudutaan siihen, että oppiva tietokone alkaisi itse päättää, mikä on eettisesti oikein?
Web-osoitteita
Konferenssien antia voi nykyään täydentää helposti antamalla esityksen aiheeseen liittyvän web-osoitteen, josta löytyy lisää tietoa. Tässä on sikermä haaviini jääneitä osoitteita:
http://www.hyperwave.com
http://VisProg.twi.tudelft.nl (Alankomaat)
http://www.cs.bris.ac.uk/~alan/javapp.html
http://cs.joensuu.fi/pub/software/show/show1_0.zip
http://www.di.uoa.gr/~dtheo (Kreikka)
http://www.ift.ulaval.ca/~boulet (Kanada, ranskaksi)
Vastaa