Tietokirjailijat kohtaavat

tietokirjassa
viesti menee perille
oppi innostaa

opiskelijat
kääntämään, kirjoittamaan
Wikipediaan

yhdessä tehden
vapaa tieto kaikille
suuri unelma

kirjakassista
uutta pedagogiikkaa
selaa, hahmota

nuoret lukemaan
yhdessä, lukuliike
tukee ja haastaa

”Mitä myönteistä saitte näistä kahdesta päivästä?” ”Entä miten maailma tulisi paremmaksi?” Meitä oli viisi tietokirjailijaa Tiedekulmassa keskustelemassa ja purkamassa tuntojamme Suomen tietokirjailijoiden syyskokouspäivien jälkeen, jotka pidettiin Helsingissä 16.–17.11.2018. Tietokirjailijoiden tapaamisissa lounaspöydässä tai teekuppi kädessä on helppo aloittaa keskustelu ventovieraankin kanssa kysymällä: ”Mistä aiheesta sinä kirjoitat?” Päivien aikana ventovieraista oli tullut hyviä tuttavia. Keskustelumme pulppuilikin vilkkaana monta tuntia.

Niin, mitä saimme syyskokouspäivistä? Hyviä keskusteluja, tutustuimme uusiin ihmisiin ja tapasimme vanhoja tuttuja. Hyvä, että äskeisessä syyskokouksessa hallitukseen oli monta ehdokasta ja pääsimme äänestämään. Ruokia kehuttiin, samoin mahdollisuutta päästä toiselta puolelta Suomea syyskokouspäiville yhdistyksen tuella. Lasse Lehtisen kokousesitelmästä pidettiin, samoin edellisen päivän esityksestä Wikipedian kielestä.

Entä miten maailma tulisi paremmaksi? Rauhankoneella, pyrkimällä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia. Vähentämällä itsekkyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Jatka lukemista ”Tietokirjailijat kohtaavat”

Tietokirjoja koululaisille

lukuvinkkejä
tietokirjoihin, pitkä
teksti avautuu

lapsuusmuistoja:
luetaan ääneen, aina
kirja kädessä

kirja esine
jota voimme koskettaa
paperi tuoksuu

oppikirjoja
asiantuntijoilta –
internetistä

fakta hommissa
tiedolla tekijänsä
visertelemme

Mitä muistat kirjoista lapsuuden kodissasi? Missä muodossa nyt lukisit kirjaa mieluiten? Tuoko digitalisaatio tasa-arvoa? Millaisilla tietokirjoilla yläkoululaiset ja lukiolaiset voisivat syventää osaamistaan? Näistä aiheista keskusteltiin Suomen tietokirjailijoiden  Uudenmaan aluetilaisuudessa Helsingin kirjamessujen yhteydessä 27.10.2018. Pirjo Hiidenmaa ja Hannu Riipinen kertoivat uusimmasta tietokirjojen lukuvinkki-katalogista ja kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Anders Adlercreutz ja Elina Lepomäki keskustelivat Suomesta tietokirjallisuuden kärkimaana Jukka-Pekka Pietiäisen ja Helena Ruuskan vetämässä paneelissa. Tilaisuudesta viserrettiin aihetunnisteilla #faktahommissa ja #tiedollaontekijänsä. Jatka lukemista ”Tietokirjoja koululaisille”

Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa

väärinkäsitys:
missä on Kalevala?
mikä on Sampo?

menneisyydestä
nykyisyyteen myyttien
siivittämänä

Aino-runossa
suuri suru hoikentaa
vitsan varvuksi

hybridikieltä
suomea ja karjalaa
runokielistä

tiedekirjoja
universumi, myytit
ruokakokeilut

tykkää työstä
tuunaa, reflektoi, kummat
mielen rajoilla

Tieteiden yössä 18.1.2018 aihe ”Väärinkäsityksiä Kalevalasta” houkutteli SKS:n juhlasalin niin täyteen, että kaikki lähitiloista löytyneet tuolit kannettiin juhlasaliin – ja silti monet joutuivat seisomaan tunnin mittaisen tapahtuman ajan. Kun ilta jatkui Tiedekirjaraadilla, väki väheni ja osa tuoleista vietiin takaisin sinne, mistä ne oli tuotu. Jatka lukemista ”Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa”

Pohjoismaista kirjallisuutta ja digitalisaatiota

ruokablogisti
menestyy, koostaa blogit
tietokirjaksi

Knausgård taistelee
arjessa ja kirjassa
suku hämmentyy

oppimatskuja
härpäkkeistä, syntyykö
näin oppimista?

löytyykö resut
verkkomatskujen laatuun,
pedagogiikkaan?

Suomen tietokirjailijoiden Uudenmaan aluetilaisuudessa 29.10.2016 Helsingin kirjamessuilla Helena Ruuska pohti tieto- ja kaunokirjallisuuden eroja. Menestyneimpiä pohjoismaisia kirjailijoita ovat Sofi Oksanen ja Karl Ove Knausgård. Knausgårdia on nimitetty Norjan uudeksi Ibseniksi. Jatka lukemista ”Pohjoismaista kirjallisuutta ja digitalisaatiota”

Tietokirjoja, somea ja politiikkaa

vuoropuhelu
avoimesti somessa
muuttaa maailmaa

ihminen etsii:
totuus, yhteisö, armo
salaisuus, ihme

löydätkö vielä
kuolleet sielut somesta
yhdistyksistä?

Tietokirja.fi-tapahtuma tarjosi taas monipuolista antia Tieteiden talolla 26.–27.8.2015.
Avajaiset
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen muistutti, että Suomessa yli 80 % julkaistuista kirjoista on tietokirjoja ja uutiset katsotuin televisio-ohjelma. Tietoa ei ole tarkoitettu vain asiantuntijoille, joten tarvitsemme tietokirjoja ja vuoropuhelua avoimen kansalaisyhteiskunnan eri kanavilla.
Digitalisaatio tarjoaa uusia tapoja opettaa ja oppia ja opettajankoulutusta pitää uudistaa sen mukaisesti. Kirjastot vahvistavat suomalaista sivistystä ja osaamista laadukkaalla kotimaisella oppimateriaalilla, jonka pohjana pitäisi entistä enemmän käyttää avoimia tietovarantoja. Avoin keskustelu lisää ymmärrystä eri kulttuureista. Mitä vähemmän tiedämme, sitä enemmän annamme tilaa peloille ja ennakkoluuloille. Jatka lukemista ”Tietokirjoja, somea ja politiikkaa”

Vanhoja kirjoja ja digikirjoja

sivistys-Suomen
kouluihin lukemista
keskustelua

hiljainen kirja
huutaa kovaa lukijan
elämyksenä

kirjoista oppii
faktoja, empatiaa
tunneälyä

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Niitä vietettiin siis 30. kerran tänä vuonna 27.–28.6.2014, nyt teemalla Kirjan ja kirjallisuuden puolesta.
Sastamalan seudun puhallinorkesterin sisääntulomusiikin saattelemana avajaisyleisö kokoontui perjantaina Sylvään koulun juhlasaliin, jossa edellisenä päivänä oli avattu Abckiriasta Mustaan orkideaan -näyttely sadasta merkittävimmästä tietokirjasta. Kun istumapaikat olivat täynnä ja osa yleisöstä seisoi seinien vierustoilla ja käytävillä, järjestysmiehet sulkivat ovet. Niinpä jouduimme hetken odottelemaan tilaisuuden juontajaa, toimittaja-kirjailija Matti Rönkää, joka oli juuttunut ovien ulkopuolelle jääneisiin ihmismassoihin. Jatka lukemista ”Vanhoja kirjoja ja digikirjoja”