Kadonneet päivät

nuoret lukittu
syyttöminä vankilaan –
missä olemme?

ulkomaailmaan
yhteydet katkaistaan –
miten pää kestää?

poikkeuslaki:
huoltajan oikeudet
mitätöityvät

todennäköisyys
tutkijoiden mallissa
vangitsee nuoret

puoli vuotta on
ikuisuus syyttöminä
eristetyille

lukitut nuoret
ahdistuvat, elämä
jää elämättä

Salla Simukka vieraili Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhossa puolitoista vuotta sitten kertomassa kirjoittamisestaan. Kirjoitin Salla Simukan vierailusta blogiini artikkelin Tarina muhii kävelylenkillä. Sen jälkeen ahmin hänen Lumikki-trilogiansa.

Kun häneltä tänä keväänä ilmestyi uusi teos Lukitut, lainasin sen oitis kirjastosta. Ihmettelin: miten vasta ilmestynyt teos löytyy kirjaston hyllystä? Lukitut on dystopia viidestäkymmenestä 17-vuotiaasta nuoresta, jotka suljetaan vankilaan, koska tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että kukin heistä syyllistyisi johonkin rikokseen – joskus tulevaisuudessa. Jatka lukemista ”Kadonneet päivät”

Yliaikaa ja poikkeusaikaa

yliaikaa vai
parasta aikaa? kukin
tuntee tavallaan

ikärakenne
vinoutuu, dystopian
peili puhuttaa

puhelinmyyjä
ilahduttaa, juttelen
kuin tutun kanssa

turvavälejä
helppo pitää, vältellään
ruuhkapaikkoja

Helsingin kadut
autioina, ihmiset
luontopoluilla

virtuaalisuus
kyllästyttää, kasvokkain
kiva tavata

keskustelumme
rönsyilee, outo kevät
siivittää sanat

Miten eläisit, jos tietäisit kuolinpäiväsi? Tätä kysyy Piia Leinon tuoreen kirjan Yliaika takakansi. Sain kirjan äitienpäivälahjaksi toukokuussa. Suhtautuminen ikääntyneisiin oli kevään 2020 poikkeusaikana ajankohtainen, niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Niinpä keväällä Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhon virtuaalitapaamisessa, jossa käsittelimme Johanna Venhon kirjaa Ensimmäinen nainen, ehdotin, että seuraavassa tapaamisessa käsittelisimme Piia Leinon Yliaikaa. Kesätauon jälkeen tapasimme 7.9.2020 Uudenmaankadulla. Jatka lukemista ”Yliaikaa ja poikkeusaikaa”