Eduskunta julkisti avoimen datan palvelunsa

avoin data
tuo läpinäkyvyyttä
päätöksentekoon

demokratiaa
liiketoimintaa, niin ja
tutkimusta myös

Kansan Muistissa
kansanedustajasta
paljon tietoa

kuka äänestää
samoin kuin minä? kansan
ääni kuuluviin

Eduskunnan avoimen datan palvelu julkistettiin Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 31.5.2018. Alustuksissa käsiteltiin eduskunnan avoimen datan palvelua ja sen hyödyntämistä.

Jyrki Kasvi

Jyrki Kasvi pohti, miten avointa dataa voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Hän muistutti, että naapurissamme Virossa asiakirjat ovat jatkuvasti avoimessa portaalissa. Kun Suomessa vuodesta 2012 lähtien alettiin osin ideologisista syistä avata dataa, niin nopeasti havaittiin liiketoimintahyötyjä ja julkisen hallinnon tehostumista. Datan pitää olla avointa paitsi teknisesti myös ymmärrettävästi. Metatietojen pitää kertoa riittävän selvästi, mitä data tarkoittaa. Esimerkiksi eri sairaanhoitopiirit saattavat tulkita tietokantojensa kenttiä eri tavoin. Kuitenkin päätöksiä tehdään kyseisten tietojen pohjalta.

Ilmaiseksi jaettava data tuottaa enemmän, sillä tieto tuottaa uutta tietoa vain silloin, kun sitä käytetään. Näin syntyy uusia, yllättäviä ja innovatiivisia sovelluksia. Esimerkiksi ParkMan ja Duunitori hyödyntävät avointa dataa. Briteissä ASBOrometer vaikuttaa jo asuntojen neliöhintoihin.

Datan avaamisessa joudutaan tasapainoilemaan julkisen ja yksityisen tiedon välillä. Lakiesitys terveystietojen toissijaisesta käytöstä on vasta tulossa. Avoin tieto on suojattava väärinkäytöksiltä; datan peukalointi vie helposti luottamuksen. Kokonaisyhteiskunnallisesti olisi typerää laskuttaa erikseen datan avaamisen työtunneista.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi nousevat avoimet rajapinnat, avoimet algoritmit ja tekoälyt ja niitä kouluttavat aineistot. Meillä pitäisi olla mahdollisuus nähdä simulointimallin konepellin alle. Esimerkiksi Microsoft joutui poistamaan tekoälyyn perustuvan chatbotinsa, joka oppi muilta Twitter-käyttäjiltä rasistiksi jo parissa päivässä.

Marjo Timonen

Marjo Timonen kertoi, miten eduskunnassa edistetään avoimuutta ja tiedon käytettävyyttä. Suomessahan kansanedustajat ovat tavallisia ihmisiä, joihin voi törmätä ruokakaupassa ja joita on helppo tarttua hihasta. Suomen eduskunnassa medialla on vapaat työskentelymahdollisuudet, mikä ei välttämättä toteudu muualla Suomessa ja mikä on kansainvälisesti harvinaista, vaikka demokratiaa haastetaan ympäri maailman.

Päivikki Karhula muistutti, että avoimuus eduskunnassa alkoi jo sata vuotta sitten. Nyt julkistetaan eduskunnan avoimen datan palvelu, jossa avoin data on saatavissa koneluettavassa muodossa. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011 ja EU:n PSI-direktiivi 2.0. Hallituksen 2013–15 kärkihankeen tavoitteena oli, että kaikki julkiset tietovarannot ovat avoimesti saatavissa vuoteen 2020 mennessä.

Päivikki Karhula

Vuonna 2016 Euroopassa jo viisitoista parlamenttia tarjosi avointa dataa. Sisällöt ja formaatit vaihtelivat; joukossa oli raakadataa, jalostettua dataa, raportteja, analyyseja ja sovelluksia.

Datan avaaminen tukee demokratiaa, tuottaa taloudellisia hyötyjä ja edistää tutkimusta. Avoimen datan myötä datan analysointi monipuolistuu, saadaan tilannetietoa ja voidaan tarkastella kehityssuuntia. Tästä hyötyvät niin kansalaiset kuin poliittiset toimijat, media, tutkijat ja yritykset.

Eduskunnan tietojärjestelmät uudistettiin vuonna 2015, joten avoimen datan palvelusta löytyvät XML-muodossa valtiopäiväasiakirjat vuodesta 2015, äänestystiedot vuodesta 1976 ja poissaolotiedot vuodesta 2015. Tiedot päivitetään avoimen datan palveluun kerran päivässä.

Juha Yrjölä

Juha Yrjölä kertoi, miten Kansan Muisti -palvelu hyödyntää eduskunnan dataa. Läpinäkyvyys on kaiken perusta. Periaatteena on, että tieto on saatavilla, saavutettavissa ja ymmärrettävissä. Kansan Muisti tarjoaa kansalaiseille faktapohjaista taustatietoa äänestyspäätöksen tueksi. Palvelussa voi seurata kansanedustajan läsnäoloa ja äänestyksiä sekä verrata vaalikonevastauksia täysistuntoäänestyksiin ja tarkastella puolueiden yhdenmukaisuutta.

Palvelu on tehty skreippaamalla eli raapimalla tietoja eduskunnan sivustolta ja yhdistämällä ne vaalikone- ja vaalirahoitustietoihin. Palvelu tarjoaa myös muille hyödynnettäväksi avoimen REST-rajapinnan.

Palvelun nykyinen versio tarjoaa sanaparvina ja aktiivisuuskäyrinä tietoa myös siitä, missä asioisssa kansanedustajat ovat aktiivisia ja miten asiat etenevät eduskuntakäsittelyssä. Tietoa tarjotaan vuoteen 2015 asti. Kun eduskunta uudisti tietojärjestelmänsä, niin Kansan Muistin skreipit menivät rikki. Niitä ei sitten rakennettu uudestaan, kun homma olisi kohtalaisen työläs ja eduskunta lupasi avointa rajapintaa tietoihinsa. Skreipit ovat toiminnallisesti epävarmoja; pienikin muutos vaatii käsin korjaamista.

Nyt eduskunnan avoimen rajapinnan myötä Kansan Muistin seuraava versio on mahdollista toteuttaa. Suunnitteilla on, että käyttäjä voisi saada herätteitä asiasanan tai kansanedustajan mukaan, ja keskustelujen puheenvuoroja videoitaisiin entistä näyttävämmin.

Niklas Tuomola

Niklas Tuomola kertoi Democratizen kehittämästä maksuttomasta mobiilisovelluksesta. Se tarjoaa eduskunnassa tulossa olevasta äänestyksestä taustatietoa, jonka pohjalta kansalainen voi itse äänestää. Eduskunnan äänestyksen jälkeen hän näkee, ketkä päättäjät äänestivät samansuuntaisesti hänen kanssaan.

Sovellusta voidaan käyttää myös koulujen ja luokkahuoneiden päätöksenteossa. Yhteistyössä on mukana Lasten Parlamentti.

Sovellusta voitaisiin kehittää niin, että kansanedustaja saisi kommentoida omaa äänestyspäätöstään. Ainakin muutama kansanedustaja olisi kiinnostunut mahdollisuudesta kommentoida, miksi äänesti niin kuin äänesti.

Kategoria(t): avoin data, ICT Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.