tytön kivinen
tie läpi historian –
koulutus kantaa
naisyrittäjä
toteuta unelmasi
usko itseesi!
peilistä katsoo
onnellinen ihminen
kohti tähtiä
Yrittäjänaispäivät kokosivat parisataa naisyrittäjää Helsinkiin hotelli Crowne Plazan Talvipuutarhaan 15.–17.4.2016. Tapahtumasta tviitattiin aihetunnisteella #staratstadissa.
Lauantain juontaja Jani Toivola hehkutti tyttöjen remakkaa naurua ja energiaa sekä yrittäjyyden uteliaisuutta, rohkeutta ja nälkää elämälle. Hän kertoi 10–11-vuotiaista pojista, jotka kutsuivat hänet puhumaan koulun arvoilmapiiristä ja oppilaiden mahdollisuuksista auttaa luokkatovereita toteuttamaan itseään. Esiintymispalkkioksi pojat antoivat hänelle kolmesataa grammaa irtokarkkeja, koska olivat lukeneet Me Naiset -lehdestä, että Jani Toivola tykkää sokerista.
Ennen seminaarin avausta Oulunkylän ala-asteen lapsikuoro Young Stars lauloi äidin tietokoneesta ja pusuista. ”Äidillä on tietokone melkein aina päällä ja jalat puoli metriä ilmassa.”
Seminaarin avauksessa Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander puhui edunvalvonnasta, arvonlisäveron alarajasta, vauvalaskun tasaamisesta ja toivoi helpotusta ensimmäisen työntekijän pestaamiseen. Hän muistutti, että valtaosa suomalaisista on töissä pk-yrityksissä, joiden maailma on toisenlainen kuin se, mistä nyt julkisuudessa puhutaan. Naisyrittäjistä noin 40 prosenttia tienaa korkeintaan 25 000 euroa vuodessa. Työtä naisten ja tyttärien tulevaisuuden eteen tarvitaan.
Maailma muuttuu aina vain paremmaksi
Esko Valtaoja kertoi maailman ja naisen aseman muutoksesta – mikä paistaa esim. Jane Austenin kirjoista. Maailma on koko ajan entistä parempi ja inhimillisempi, köyhien ja rikkaiden suhteellisen ero kaventuu jatkuvasti. Suomessa on ongelmia, mutta paljon on saatu aikaan ja saadaan edelleen.
Ennen vanhaan vauraalla Pohjanmaalla isoäiti sai käydä vain pari vuotta kiertokoulua. Peilistäsi katsoo yksi maailman onnellisimmista ihmisistä. Paremmalla tiedolla ja osaamisella voidaan luoda parempaa maailmaa. Kova työ ja riskinotto ei ole se juttu. Robert A. Heinlein kertoo kirjansa Time Enough for Love sivulla 74, että edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat löytää helpomman tavan tehdä asioita. Niin, innovaatioista, joihin tarvitaan tietoa, osaamista ja yrittämistä.
Ian Morris kertoo kirjassaan Why the West Rules viimeisten 200 vuoden aikaisesta huikeasta kehityksestä, kun maanviljelys loi lisää vaurautta ja ylijäämää, mitä voitiin käyttää kaupungistumiseen, sivilisaatioon ja tieteiden kehittämiseen. Maailmantalous lähti hurjaan nousuun, kun 1600-luvun alussa Galilein ja Keplerin ansiosta aloimme lopulta ymmärtää, millainen maailma on. Newton jatkoi heidän työtään kohti teollista vallankumousta. Maailma ei enää ollut nollasummapeliä. Oli mahdollista vaurastua ottamatta toisilta. Oli keksitty Sampo, joka alkoi jauhaa vaurautta maailmaan. Maailmaa pystyttiin muokkaamaan muullakin kuin uhrimenoilla. Syntyi innovaatioita ja uutta tietoa, tiedon lapsena uusi teknologia, vuosisatamme tuplahaaste.
Järnefeltin taulussa Raatajat rahanalaiset kuvataan onnellisia ihmisiä – heillähän on työtä ja ruokaa. Tämän päivän nigerialaiset kaskeavat myrkyllistä energiajätettä. Siitä Nigerian ja muun maailman pitää nousta.
Minne tavoitteet asetetaan? Maailman vauraus viisinkertaiseksi? Lisäksi pitäisi pelastaa maapallo. Leppoistaminen ja ”takaisin luontoon” ei ole ratkaisu, silloin vaurauden kasvu loppuisi eikä maapallon köyhille saataisi nykyistä parempia oloja ja pakolaiskriisi pahenisi. Tämän päivän köyhät on nostettava nykyistä parempaan asemaan, näkemään samat mahdollisuudet, jotka edelliset sukupolvet Suomessa näkivät.
Muutos ja maailma on vasta alussa. Höyryvoima keksittiin vuonna 1784, sähkö vuonna 1870, tietotekniikka vuonna 1968 ja juuri nyt fyysinen, digitaalinen ja biologinen yhdistyvät. Tulevaisuus tarjoaa runsauden anarkiaa. Geeni- ja nanoteknologia luovat mahdollisuuksia, joita emme vielä näe. Sampo jauhaa, mutta lisävaurauden lisäksi meidän on säästettävä luontoa. Nykykänny ei olisi ollut mahdollinen sata vuotta sitten, sehän olisi ollut pilvenpiirtäjän kokoinen, mutta nykyisin kännyjä on köyhissä savimajoissakin. Meidän pitäisi siirtyä aineellisesta aineettomaan kulutukseen. Tässä naiset voisivat viedä kehitystä oikeaan suuntaan.
Mitä mahdollisuuksia kiertokoulun käyneellä isoäidillä oli? Mitä mahdollisuuksia on meillä? Keynesin teksti Economic Possibilities for our Grandchildren vuodelta 1930 on edelleen ajankohtainen. Kuinka ihminen käyttää vapautumistaan talouden huolista?
Tervetuloa kohti tähtiä!
Malesialaisesta kylätytöstä yrittäjäksi Suomeen
Evon Söderlund kertoi meille tarinansa. Isoäiti opetti tekemään ruokaa ja siivoamaan, koska malesialaisessa pikkukylässä ne olivat taitoja, joita jokainen nainen tarvitsee. Tytön koulutukseen ei löytynyt rahaa. Naisen pitää naida rahaa, se olisi ainoa tie ulos kylästä.
Evon Söderlund löysi tanssin, kehittyi loistavasti ja pääsi esiintymään – kunnes tanssiyhtyeen rahat loppuivat. Kaikki toivo katosi ja hän lähti Eurooppaan viisi dollaria taskussaan. Parikymppisenä hän rakastui komeaan Lapin mieheen, jonka kanssa on nyt ollut kymmenen vuotta naimisissa.
Suomen maksuton koulutus avasi hänelle tien yrittäjyyteen. Kolmessa ja puolessa vuodessa hän oli laatinut liiketoimintasuunnitelman tapahtumahotelli Huoneelle. Kun pankki ei myöntänyt starttirahaa, pariskunta myi kaiken omistamansa. Sinne menivät parvekemansikat ja koti kaikkine muistoineen ja tunteineen. Jätkäsaaren hotellissa he hoitivat kahdestaan talonmiehen, siivoojan, kokin ja tarjoilijan tehtäviä. Mutta kukaan ei tiennyt heistä. Kolmikuinen lapsi sylissään he istuivat odottamassa konkurssipäätöstä.
Nyt laatuun ja inhimillisyyteen panostava tapahtumahotelli Huone menestyy, tyytyväiset asiakkaat suosittelevat sitä tuttavilleen. Teknologiamuutoksessa inhimillinen kosketus ja vuorovaikutus ovat entistä tärkeämpiä. Huone ei tarjoa vain tilaa vaan myös kohtaamista.
Nuorilla on intoa, mutta he ovat varovaisia ottamaan riskejä. Me kaikki voimme vaikuttaa seuraavaan sukupolveen ja heidän uskaltamiseensa. Unelmoidaan isosti! Siihen tarvitaan yhteiskuntaa, joka tukee yrittäjyyttä ja myös auttaa kaatumisen jälkeen uuteen nousuun.
Pahin painajainen ei ole konkurssi vaan se, että kahdeksankymppisenä istuisi miettimässä, millainen elämä olisi voinut olla, jos olisi uskaltanut toteuttaa unelmiaan.
Yrittäjän ja yrityksen elämänkaari
Markus Pätäri LähiTapiolasta muistutti, että auton tai tietokoneen hajoaminen voi keskeyttää yritystoiminnan, mutta se korjautuu yleensä muutamassa päivässä. Sen sijaan tapaturmat ja sairaudet voivat keskeyttää yritystoiminnan pidemmäksi ajaksi. Suomessa tapaturmia sattuu yli miljoona vuodessa, ja lähes puolet naisista saa jonkin kasvaimen. Niin, innovaatioita avuksi, kiitos!
Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki astui voimaan 1.1.2016. Sen mukaan korvaukset seuraavat YEL-työtuloa. Jos työtulo on pieni, myös korvaukset ovat alhaiset.
Suomen eläkejärjestelmä on menossa täysin uusiksi ja eläkeikä nousee jatkuvasti. Miten haluaisit viettää eläkepäiviäsi? Haluaisitko matkustella, viettää aikaa lastenlasten kanssa tai mökkeillä? Vuonna 2014 suomalaisten keskipalkka oli 3 503 euroa ja keskieläke 1 675 euroa. Yrittäjien eläkekertymä on muita pienempi, joten yrittäjien keskipalkka ja -eläke ovat kolmanneksen muita huonompia. Kelan tilastojen mukaan yrittäjät ovat vähemmän sairaslomalla kuin muut.
Mirjam Sarkki Finnveralta puhui yrityksen elinkaaren vaiheista. Kun yrittäjä alkaa haaveilla eläkkeestä, innostus herkästi hiipuu. Luopumista pitää suunnitella hyvissä ajoin, jotta yritykselle löytyy jatkaja ja kehittäjä uusine ideoineen.
Yrityksen arvoa voidaan määritellä yrityksen ominaisuuksilla, ostajan motiiveilla ja liiketoimintaympäristöllä. Yrityskauppa ei asetu muottiin kuten asuntokauppa, koska jokainen yritys on ainutlaatuinen. Niinpä ammattilaista kannattaa käyttää apuna myynnissä. Yrityskaupassa liikevaihdon pitää kattaa kauppahinta.
Naiseudesta
Eveliina Talvitie puhui naiseudesta, naisyrittäjyydestä ja feminismistä. Jos nainen puhuu yhtä paljon kuin mies, häntä pidetään dominoivana. Helen Gurley Brown on sanonut: ”Good girls go to heaven, bad girls go everywhere.”
Suomessa on siis naisyrittäjien yhdistys. Miltä kuulostaisi Suomen miesyrittäjien yhdistys? Miten yrittäjyys nähdään? Nähdäänkö hoiva kulueränä ja infra investointina?
Henrik Tikkanen on sanonut, että jokaisen suuren miehen takana nainen ja suuren naisen edessä mies. Sanoilla on merkitystä. Mies on standardi, johon naista verrataan. Mies on ihminen, nainen sukupuoli. Simone de Beauvoir on sanonut, että kun nainen käyttäytyy kuin ihminen, hänen sanotaan jäljittelevän miestä. Voidaanko naisyrittäjyys ja feminismi yhdistää? Onko sinulla mielipiteitä, joilla eroat ovimatosta?
Ruotsissa perhevapaiden kustannuksiin on käytetty laajaa verotuspohjaa jo kolmekymmentä vuotta kun taas Suomessa perhevapaita tasataan 2500 euron kertakorvauksella vuonna 2016. Suomessa nainen pääsi presidentiksi vuonna 2000, pääministeriksi vuonna 2003, valtiovarainministeriksi vuonna 2011 ja eduskunnan puhemieheksi vuonna 2015.
Miten haluamme muuttaa asioita? Haluammeko naisia miesvaltaisille aloille vai arvostusta naisvaltaisille aloille – vai näitä molempia?
Anna Kortelainen maalasi eteemme tavaratalot paikkoina, joissa vallitsi naisrauha ja joihin nainen saattoi lähteä ilman esiliinaa. Pariisin Bon Marchéssa saattoi saada lasillisen madeiraa, jos ostaminen väsytti. Tavarataloissa oli naisille tarkoitettuja työhuoneita lukemiseen ja kirjeiden kirjoittamiseen. Naistenhuoneet sijaitsivat talvipuutarhan takana, joten niihin saattoi poiketa huomaamattomasti. Bon Marchéssa sai näyttäytyä – panihan helsinkiläisnainenkin helmet kaulaansa lähtiessään Stockmannille.
Tavaratalot toivat naiset näkyviin työntekijöinä ja kuluttajina. Tavaratalo oli eroottinen, aistillinen tila, jossa sai antautua mielihaluilleen. Naisellisuus oli sallittua. Miehet eivät saaneet seurata vaimoaan esimerkiksi alusvaateosastolle vaan jäivät ”miesparkkiin”.
Stockmannin tavaratalo Helsingissä avattiin vuonna 1930. Naiset olivat palvelualan valtiaita, kun tehtaanpiiput kaatuivat. Stockmannin hissitytöt olivat käsite. Pari vuotta tavaratalon avaamisen jälkeen sen viereen pystytettiin Kolmen sepän patsas. Tavaratalon arkkitehti Sigurd Frosterus suunnitteli, että naiset pääsevät sisään pääovesta kellon alta Aleksanterinkadulta ja miehet sivuovesta Mannerheimintieltä.
Ei riitä, että istuu kotona aamutakki päällä läppärin ääressä. Edelleen ihmiset kaipaavat kohtaamisia – ja niiden tunnelmaa on vaikea digitalisoida. Siis ottakaa läppärinne ja menkää kahvilaan, vaatikaa palveluja ja hyödyntäkää yrittäjää, joka tarjoaa teille työtilan. Naisrauhalla luodaan hyvää kaupunkikulttuuria.
Tanssia ja laulua
Katja Koukkula ja Jussi Väänänen esittivät meille tanssin taikaa Finlandia-talolla lauantai-iltana.
Sunnuntaina Jorma Uotinen lauloi meille Pariisin taivaan alta ranskalaisia chansoneita ja suomalaista tangoa kuten häntä säestäneen Jari Hakkaraisen säveltämä ja sovittama Mustan kissan kahvila.