digirintaman
jääkärit yhteiskuntaan
vaikuttamassa
maailma muuttuu
Effi, kaljakellunta
rahankeräys
opi koodaus
nuori moniosaaja –
koodi on laki
Herkko Hietanen piti 13.2.2015 Aalto-yliopistossa Ville Oksasen muistoluennon Sähköisen rintaman jääkärit – Yliopiston asiantuntijoiden vastuu yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Kun .com-buumi iski 2000-luvun alussa, Martti Mäntylä ja Jukka Kemppinen nostivat esiin, että tietotekniikassa pitää ymmärtää kulttuuria, antropologiaa ja juridiikkaa. Vakoilulainsäädäntö tuli Yhdysvalloissa voimaan syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Nyt Suomen puolustusministeriö pyysi lausuntoa vastaavasta laista.
Viime vuosituhannella nuoret suomalaiset miehet, jääkärit, menivät Saksaan opettelemaan sotataitoa. Tunnettiin, että jotain oli tapahtumassa ja varustauduttiin siihen. Nyt lakimiehet lähtivät jääkäreiden tavoin ulkomaille, Yhdysvaltoihin, oppimaan ja tuomaan tietoa Suomeen. Tästä poikivat mm. juridiikan opiskelijoiden ja teekkareiden yhteiset opinnäytetyöt.
Ville Oksasen juridiikan kurssi teekkareille alkoi 15 vuotta sitten, mutta näillä näkymin loppuu nyt. Juridiikassa olennaista ei ole opettaa, että tekijänoikeus kestää 70 vuotta vaan pohtia tekijänoikeuden merkitystä. Ville Oksasen kurssi edustaa yliopiston osaamista parhaimmillaan. Yliopistoa pyörittävän hallinnon lisäksi tarvitaan korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa yhteiskuntaan – vihaisia nuoria miehiä, kuten Linus Torvalds. Nykyinen koulujärjestelmämme kouluttaa työntekijöitä eikä niinkään johtajia, yrittäjiä tai aktivisteja.
Teekkareiden koulutuksessa koodaus ei ole se olennainen juttu. Olennaisempaa on ymmärtää, mikä merkitys koodilla on: sillä voi muuttaa koko maailman. Vaikutammeko ohjelmistoliiketoimintaan tässä ja nyt, vai jääkö puuhastelumme vain akateemiseksi jutuksi, joka tähtää johonkin viiden vuoden tähtäimellä? Esim. Joonas Pekkasen Tietopyyntösivusto helpottaa tietopyyntöjen laatimista ja julkaisee niiden vastaukset. Mikko Välimäki on analysoinut avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleja. Suomessa kehitettiin MySql, joka myytiin Sunille ja Sun Oraclelle. Kaupoissa miljardit vaihtoivat omistajaa.
Ville Oksanen ja Herkko Hietanen kehittivät Arenen kanssa viisi vuotta sitten Ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkiston, jossa on tähän mennessä digitaalisessa muodossa julkaistu lähes satatuhatta opinnäytetyötä. Ajateltiin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä mitä tahansa, niin parhailla niistä on lähes kymmenentuhatta lukukertaa. Aiemmin opinnäytetyöt kansitettiin paperimuodossa ja tuskin tavoittivat edes tuhatta lukijaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat päättävät itse, millä lisensseillä jakavat teoksiaan Theseuksessa, joka onkin yksi merkittävimpiä Creative Commons -julkaisupaikkoja Suomessa.
Finreaktor-oikeudenkäynnissä uusi sukupolvi diginatiiveja ei välittänyt tekijänoikeuksista. Sivuston 14-vuotias pääpyörittäjä oli ainoa, joka ei saanut rangaistusta. Nykyisin piratismi osaltaan muokkaa markkinoitamme. Spotifya ei olisi ilman Napsteria. Kun markkinapaine tulee laittomilta markkinoilta, niin ovatko tuottajat valmiita?
Ville Oksanen etsi rajoja. Vuonna 2001 perustetun Effin sääntöihin kirjattiin mahdollisuus ottaa vastaan rahalahjoituksia ja tilinumerokin jäi verkkosivustolle näkyviin. Tapaus ilmiannettiin poliisille. Effin hallituksen jäsenet, kymmenisen lakimiestä ja tutkijaa, saivat syytteen rahankeräyslain rikkomisesta. Syyte hylättiin. Onko rahankeräyslaki enää tätä päivää?
Kaljakellunta Vantaanjoessa on ollut jokavuotinen tapahtuma jo vuodesta 1997 lähtien. Tuhannet osallistujat tuovat jonkin kelluvan laitteen, kelluvat ja juovat kaljaa. Iltapäivälehdet repäisivät tapahtumasta otsikot, mutta poliisi ei löytänyt, ketä syyttäisi, kun Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää. Niinpä syytettäväksi kaivettiin tapahtuman Facebook-ryhmän perustaja. Käräjäoikeudessa syyte hylättiin.
Tarvitsemme poikkitieteellistä osaamista ja kärsivällisyyttä selvittää asioiden taustoja. Tarvitsemme ihmisiä, jotka vievät muutosta ja osallistuvat. Ville Oksanen koulutti täällä porukkaa. Kynät eivät saa pudota.
Keskustelu
Jos ammattikorkeakouluilla on Theseus-julkaisujärjestelmä, niin mikä on Aalto-yliopiston opinnäytetyöpolitiikka? Julkaistaanko kaikki työt vai vain osa digitaalisesti? Jos opinnäytteeseen ei pääse käsiksi, sen vaikuttavuus jää puuttumaan. Opinnäytetöiden pitäisi olla vapaita, tietohan kuuluu kaikille. Entä pitäisikö vanhat työtkin julkaista avoimesti digitaalisessa muodossa? Entä oikein surkeat työt?
Koodi on laki. Koodi vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten elämme yhteiskunnassa. Muutokset tehdään ensimmäisenä koodiin kuten esimerkiksi tietopyyntösivustolla.
Ovatko lakimiehet transaktiokuluja kuten tekijänoikeusjärjestöt? Herkko Hietanen kertoi ryhtyneensä itse koodaamaan. Jos lakimiehenä haluaa muuttaa maailmaa, pitää osata itse kehittää siihen työkalut.
Esimerkiksi osakassopimus laaditaan niin, että esitetään oikeat kysymykset ja rakennetaan niiden pohjalta oikeat dokumentit. Tällaisen prosessin voisi ohjelmoida, jolloin lakimiehet voisivat luopua osasta töistään ja keskittyä mielekkäisiin tehtäviin: keskusteluun ja neuvontaan. Mekaaninen sopimusten tekeminen ei välttämättä ole lakimiehen hommaa.
Muistuma
Olin 1990-luvulla järjestelmä- ja pääsuunnittelijana työeläkevakuutusyhtiöissä. Kun ihmettelimme uusien lakimuutosten toteuttamista tietojärjestelmiin, niin eräs esimies sanoi: ”Jos juristi ei uskalla konkretisoida kirjoittamaansa lakimuutosta, niin viime kädessä sen konkretisoi koodin kirjoittava koodari.” Niinpä!