Joukkoistaen
kehitämme itselle,
jälkipolville.
Yhdessä tehden
ideat pulppuavat
uuteen maailmaan.
Tieken Bisnestreffit Kehittävä joukko houkutteli yli kuusikymmentä aktiivista henkilöä Valtiovarainministeriön Pajaan Mariankadulle aamuvarhain 8.3.2013.
Tero Kaukomaa kertoi Iron Skystä, jolle oli vaikea saada rahoitusta, kun budjetti kasvoi neljästä miljoonasta eurosta. Kun vihdoin Cannesista kerättiin 700 000 euroa, isot toimijatkin kiinnostuivat.
Joukkovoima on näkynyt markkinoinnissa, mutta joukkoistamisen hallinnointi vaatii työtä. Joukkorahoituksella ja joukkosijoituksella on eri motiivit, edellisessä ei oleteta, että saadaan rahaa takaisin, kun taas jälkimmäisessä saadaan siivu elokuvan tuotoista.
Iron Skyn kuluja maksetaan vieläkin. Sijoittajat eivät vielä ole saaneet rahojaan takaisin, tai ovat saaneet niistä osan. Kuitenkin Johanna Sinisalon kymmensivuinen käsikirjoitus innosti, siitä oli pakko tehdä elokuva. Asiantuntijoiden mukaan rahaa olisi tarvittu sata miljoonaa euroa.
Tuhansia ihmisiä oli netissä napinpainalluksen päässä, ja vuorokaudessa syntyi erinomainen markkinointitutkimus projektin kannattavuudesta. Entä seuranta? Kuinka moni lähtisi mukaan Iron Sky 2:een?
Kai Hakkarainen Think If Laboratories Oy:stä pohti joukkoistamiskeinoja. Maailmalla on portaalipalveluita, joissa joukkoistetaan parviälyllä tavoitteellisesti. Innocentive tarjoaa intensiivisiä ongelmanratkaisu- ja ideointipalveluita. Starbucks kehittää kahvilatoimintaa. Nokialla ja Dellillä on sidosryhmilleen omat ideointikanavat.
Globaalin brändin, kielen ja markkinan joukkoistamismuotoja ei sellaisinaan voi soveltaa pienille kielialueilla ja markkinoille.
Julkiset palvelut kansalaisille ovat perinteisesti olleet jäykkiä, puheluita luukulta toisella, mikä edellyttää kansalaiselta aktiivisuutta ja tietoa, miten toimia.
Kansalaisaloite ja otakantaa.fi ovat palveluita, joissa kansalaiset voivat vaikuttaa viranomaisten toimintaan.
Toinen lähestymistapa toisi palvelun kansalaisen luo. Planning alerts liittyy kaupunginsuunnitteluun; kansalaisten voimin painostetaan viranomaisia ja kansalainen saa viestin alueellaan tapahtuvista asioista. Talkoistamispalvelu voisi olla kiinnostava, samoin mobiilin mikrotyön tuki. Kansallisarkiston dokumentit digitoitiin pelimäisesti.
Tiedonantoa kuntalaisen ja kunnan välillä voisi kehittää palvelulla, johon kuntalainen kirjautuisi esimerkiksi pankkitunnuksellaan, jolloin profiilissa näkyisivät aiheet, joista hän on kiinnostunut. Kun niissä tapahtuu jotain, palvelu lähettäisi automaattisesti viestiä kuntalaiselle. Kaikki esitetyt näkemykset voisivat olla näkyvissä kunnan palvelussa. Palvelun organisointi ei ehkä olisi helppoa, mutta sitä kannattaisi pilotoida.
Tavoitteellinen joukkoistamisen ideointi ja kehittäminen voisi edetä vaiheittain:
- ongelman selkeä määrittely
- muiden ideoihin tutustuminen
- omien ideoiden esittäminen
- jatkokommentit ja analyysit.
Nestlen Pingviini-hautomossa voidaan arvioida uusia jäätelömakuja ja kehittää niitä edelleen ja Matinkylän palvelutorilla panostetaan tilasuunnitteluun.
Joukkoistamalla voidaan luoda yhtenäistä terminologiaa, jota tarvitaan sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämisessä sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Tällaiseen tarvitaan myös sanastotyön osaamista.
Joukkoistaminen onnistuu, kun valitaan riittävän pieniä asioita kerralla ratkottaviksi.