kuvat ja linkit
puhesimulaattori
hamuaa vinkit
HH:n somekoulutuksessa tutustumme esteettömään sisällöntuotantoon. Sivusto on vuodelta 2003, jolloin esteettömyys nousi esiin monissa seminaareissa. IT-kouluttajien jäsentilaisuudessa marraskuussa 2003 sain ensimmäisen kerran seurata, miten puhesimulaattorilla luetaan nettisivuja – ja miten nopeasti lukeminen etenee. Silloin opin ymmärtämään, millaisia esteitä taulukot ja kehykset nettisivuilla muodostavat, ja miksi sivut ja linkit pitäisi nimetä havainnollisesti – ei vain link1 ja page1. Samoin ymmärsin, kuinka tärkeitä kuvien alt-tekstit ovat niille, jotka eivät voi nähdä kuvia. ”Ratsastajapatsas keskellä kaupunkia” tarjoaa enemmän tietoa mielikuvan muodostamiseen kuin pelkkä ”image1”. Oivalsimme, että kuka tahansa voisi lukea puhesimulaattorilla verkkosivuja samalla kun ajaa autoa.
Esteettömän sisällöntuotannon sivustolla innostuin kuuntelemaan Minna-Riitta Luukan luentoa verkkoon kirjoittamisesta ja seurasin samalla luentotekstiä. Monimediaisuus tarjoaa paitsi lisämahdollisuuksia esteettömyyteen myös voimakasta elämystä niille, jotka vastaanottavat tietoa eri aistien välityksellä samanaikaisesti.
Onko Viherrakentajien sivusto esteetön?
Käyttääkö wikispaces esteellistä kehysrakennetta? Pääsivun teksti sinänsä on suurikokoista ja lauseet selkeitä. Sivulle on upotettu pari diapakkaa ja video. Onnistuuko puhesimulaattori avaamaan Slideshare-diojen tekstit? Entä kuvat? YouTube-videossa on aktiivista tekemistä, taustamusiikkia ja muutamia tekstejä. Avautuvatko ne näkövammaiselle?