Avoimet pilvet

pilvi purjehtii
pullollaan palveluja
sataa avoinna

julkipalvelut
koulutus, osaaminen
nouseeko pilveen?

Tekesin tilaisuus Open Source and Cloud Computing, FinNoden-projektin Signaalisessio 25.8.2010 keräsi videoneuvottelustudioihin Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun sekä Yhdysvaltoihin reilut puolisataa osallistujaa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.
Avoimuus ja pilvet
Mårten Mickos Eucalyptykselta johdatti lyhyesti avoimuuden ja pilvien maailmaan: kaikki muuttuu, myös tietokannat, tosin tällä hetkellä on vaikea löytää pilveen sopivaa tietokantaratkaisua. Vapaan ja avoimen lähdekoodin sovellukset kuten MySQL ja Linux valtasivat alaa 1990-luvulla, nyt 2010-luvulla Yahoon ostanut Microsoft julistaa rakastavansa avoimuutta.
Avoimuus voi tarkoittaa monia asioita: avointa lähdekoodia, avoimia ohjelmistorajapintoja tai avointa dataa. Esimerkiksi Twitterin lähdekoodi ei ole avoin, mutta Twitteriin kirjoitettu data on.
Avoimuus ei vielä ole tuottanut kovikaan monta liike-elämän menestystarinaa, vaikka mukana on monia yrityksiä, konserneja ja sponsoreita. Avoimuus ei myöskään ole pystynyt työasemissa syrjäyttämään Windowsia tai Applea. Monet uudet, merkittävät toimijat, kuten Twitter ja Google, eivät ole avoimia.
Avoimet pilvipalvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, tarjotaanko palveluna infrastruktuuria, alustaa vai ohjelmistoa: Infrastructure as a Service (IaaS), Platform as a Service (PaaS) ja Software as a Service (SaaS).
Uhat ja mahdollisuudet
Alustuksen jälkeen jokaisessa Suomen videoneuvottelupisteessä keskusteltiin avointen pilvipalveluiden uhista ja mahdollisuuksista. Pilvipalveluiden tietoturvaan ja standardeihin liittyvät kysymykset, lokaalit ja globaalit palvelut sekä julkishallinnon tietojen avoimuus nousivat esiin monissa pisteissä.
Pienelle aloittavalle yritykselle pilvipalvelut lienevät jo itsestäänselvyys; mikä tahansa muu vaihtoehto vaatisi huomattavasti suuremmat investoinnit. Mutta mistä saadaan luotettavaa tukea liiketoiminnalle? Mistä lokaaleja pilvipalveluita pitäisi lähteä ostamaan? Voidaanko avoimilla ratkaisuilla kumuloida osaamista? Voisiko Suomen maailmanlaajuisesti hyväksi tunnistettua koulutusosaamista tarjota pilvipalveluna?
Millaiset tietokannat toimivat pilvessä? Muuttuuko tietokannan ja sovelluksen perinteinen raja? Onko SQL:n merkitys vähenemässä kuten suurkoneiden (Mainframe) – kuitenkaan katoamatta? Näemmekö vihdoin semanttisia objektikantoja pilvissä?
Pohdiskelujemme ja kysymystemme jälkeen Mårten Mickos kertoi oman näkemyksensä. Pilvipalvelut ovat vasta alussa, eikä vielä ole standardien aika: tässä vaiheessa standardit rajoittaisivat palvelut akateemisiksi ja monimutkaisiksi. Kulttuurisidonnainen oppiminen tarjoaa hyvät liiketoimintamahdollisuudet, samoin  julkisen sektorin tietojen avaaminen ja tietoturvapalvelut. Myynti ja ostaminen muuttuvat pilvessä, kun mukaan tulevat kaikki eikä vain nuoriso. Pilvimaailmassa kannattaa muistaa lokaalit liiketoimintamahdollisuudet ja mobiilin pilven tarjonta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.