Sytyken MallinnusOSY

abstrakti malli
kehittää ketterästi
verkkopalvelut
Historian siivet havisivat, kun Sytyken OlioOSYn tuhkasta nousevan MallinnusOSYn ensimmäisessä miniseminaarissa 18.4.07 SysOpenilla kaksi puhujaa ja kaksi osallistujaa muistelivat yhdessä Sytyken Oliotyöryhmää, jossa viisitoista vuotta sitten työstivät yhdessä raporttia Oliot systeemityössä.
Jukka Tamminen aloitti historiakatsauksella 1980-luvun lopulla Finnairilla tehtyihin SRM-tutkimuksiin, jotka paljastivat yksitoista asiakastietojärjestelmää; joka sovelluksella oli omansa ja jokaisessa niistä tiedot eri tiloissa. Kokonaismallintaminen selkeytti tilannetta, mutta toi raskaat vuosia kestäneet projektit, jotka vastasivat huonosti nopeasti muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin.
Tänään tietojärjestelmiä kehitetään ketterästi. Muutamassa päivässä laadittava abstrakti oliomalli auttaa hallitsemaan useat samanaikaiset ketterät projektit. Malliin kootaan kaikki keskeiset käsitteet, joista liiketoiminta tarvitsee tietoa. (Otus, jota Jukka Tamminen nimitti oliomalliksi, on mielestäni UML:n mukainen luokkamalli.)
Malli tuottaa todellisuudesta toisen todellisuuden, lennoista varausjärjestelmän. Tarvitsemme älykkään ihmisen, joka huomaa vastaavuudet näiden todellisuuksien välillä – ja tämän älykkään ihmisen soisi olevan mukana jo järjestelmän rakennusvaiheessa.
Jukka sanoi, että jos liiketoiminnan abstrakti malli tietää jotain käyttöliittymistä, se on saastunut. (Saman tapaista ajatusta olen itse vuosikausia yrittänyt tolkuttaa opiskelijoilleni.)
Sakari Lehtonen heitti, että olioiden aika oli vuosina 1991-2006, mutta nyt on siirrytty SOAan. 1980-luvulla meillä oli moduulit, 1990-luvulla käyttötapaukset ja 2000-luvulla palvelut. Modulaarisuus tarkoittaa metsän näkemistä puilta. B2B tarkoittaa verkostoliiketoimintaa. Domain Modelista eli liiketoimintamallista saadaan XML-malli – niin, yksinkertaisesti väkäsillä.
Tilakaavion käyttö ja merkitys on herännyt uudestaan henkiin, kun mallinnetaan liiketoimintatapahtuman tilaa. Nykyisin puhutaan rekisterien sijaan komponenteista, mutta transaktiot ovat samoja kuin ne ovat olleet neljännesvuosisadan ajan. Uutta on integraatiokerros ja sen BPEL-kieli. BPM-prosesseissa orkesteroidaan liiketoimintaprosessit karkealla tasolla kun taas UML:n käyttötapaukset kertovat käsittelysäännöt tarkemmalla tasolla.
Sakarin mielestä luokkamallia ei pidä esittää liiketoiminnan edustajille vaan heidän kanssaan keskustellaan käyttöliittymien avulla. Oma kokemukseni on erilainen: käyttäjät, asiakkaat tai tilaajat, vaikka heillä ei olisi it-alan koulutusta, osaavat lukea luokkamallia ja ottaa kantaa luokkiin ja niiden välisiin yhteyksiin, kunhan heille annetaan selkokielellä mallin lukuohjeet. Käyttäjät ovat toimintansa asiantuntijoita; juuri he pystyvät kertomaan, voiko tilauksella olla yksi vai monta tilaajaa – tai asuntolainalla monta lainanottajaa, esimerkiksi mies ja vaimo.
Joku yleisön joukosta tiesi kertoa Ivar Jakobsonin sanoneen viime vuoden lopulla Suomen-vierailullaan, että UML on kuollut. Mielenkiintoista! Kun viisitoista vuotta sitten työstimme Sytyken Oliotyöryhmässä Oliot systeemityössä -raporttia, ei UML ollut vielä syntynyt eikä käyttötapauksia keksitty.
Sakari ja Jukka väittelivät kiivaasti käyttötapauksista ja kollaboraatiokaavioista. Sakari kannatti edellisiä ja piti jälkimmäisiä tarpeettomina kun taas Jukka oli täysin toista mieltä.
Illan viimeinen esiintyjä, nuori teoreetikko Tomi Reinikainen kertoi intressiperusteisesta lähestymistavasta. Intressejä on eri tahoilla ja niitä päivitetään järjestelmän elinkaaren ajan, myös ylläpitovaiheessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.