Verkko-opetuksen tekijänoikeus -työryhmän laatimien sopimusmallien julkistustilaisuus

Verkko-opetuksen tekijänoikeus -työryhmän laatimien sopimusmallien julkistustilaisuus
Helsingin yliopisto, Porthania III, 10.10.2001
Työryhmän puheenjohtaja Jukka Liedes avasi tilaisuuden ja muistutti, että koulutuksen historia on paljolti ollut oppimateriaalin historiaa, mutta yksilöllisiä ratkaisuja kaivataan.
Sopimusmallien esittely
Lakimies Kristiina Harenko, joka toimi työryhmän sihteerinä, esitteli sopimusmallit, joita on kolmeen eri tilanteeseen:

  • virkasuhteessa tuotettuun materiaaliin
  • ulkopuolisen tuottamaan materiaaliin
  • yhteishankkeessa tuotettuun materiaaliin.

Sopimusmallit ovat vain työkaluja, niitä ei ole pakko käyttää. Perusperiaatteena on, että oikeudet pitää aina hankkia alkulähteeltä. Niinpä yhteishankkeiden oikeudet johdetaan materiaalien tekijöiltä.
Verkko-opetuksella tarkoitetaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaista opiskelijoilleen verkon välityksellä tarjoamaa opetusta ja verkko-opetukseen mahdollisesti liittyviä lähiopetusjaksoja. Tämä koskee myös muista oppilaitoksista tulevia opiskelijoita.
Käyttöoikeuden määrittelyssä ei ole haluttu rajata tapaa, jolla aineistoa käytetään. Sen sijaan käyttöyhteys on rajattu.
Oppilaitoksille ei sopimuksilla hankita yksinoikeuksia vaan ns. rinnakkaisoikeudet eli tekijä voi myös itse hyödyntää aineistojaan. Tekijältä voidaan kieltää tietynlainen materiaalin käyttäminen esim. kilpailutilanteessa.
Edelleenluovutusoikeudesta sopiminen on välttämätöntä, jos aineistoa halutaan käyttää yhteishankkeissa. Muunteluoikeuksien pitää myös näkyä sopimuksissa, jos muuntelun tarvetta on.
Opiskelijoiden nimien mainitseminen heidän tuottamassaan materiaalissa on tärkeää (ns. moraaliset oikeudet).
Ulkopuolisten kanssa tehtävä sopimus koskee myös kustannusyhtiöltä hankittavaa materiaalia. Tällöin oikeudenhaltija on toinen kuin alkuperäinen tekijä.
Aineiston luvattomasta käytöstä joutuu aina maksamaan korvauksia – olkoonkin, ettei tietäisi, että aineiston käyttö on luvatonta.
Tekijä vastaa kustannuksista, joita koulutuksen järjestäjälle voi aiheutua kolmansien tekijänoikeuksien loukkauksista. Sen sijaan välillisiä vahinkoja esim. imagohaittaa ajoissa valmistumattomasta materiaalista ei yleensä korvata.
Luennoija on aina esittävä taiteilija ja luentotilaisuudesta syntyy teos, jota tekijänoikeus koskee. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos luento esim. taltioidaan videona verkossa esitettäväksi.
Verkkomateriaalin tuottamisesta sovittaviin korvauksiin sopimukset eivät ota kantaa vaan ne voidaan tapauskohtaisesti vapaasti sopia. Sopimuksiin ei ole otettu esimerkkejä rojalti-pohjaisista korvauksista, koska ne verkko-opetusmateriaalien yhteydessä ovat harvinaisia. Rojalteissa kyse on yleensä myytävistä tuotteista, joiden korvauksissa myyntivolyymi halutaan näkyviin.
Muissa sopimusmääräyksissä otetaan kantaa mm. verkkomateriaalin

  • toimitusaikaan
  • testaukseen (miten, missä, ketkä)
  • mahdollisiin korjauksiin ja testauksen iterointikierroksiin
  • säilyttämistä koskeviin velvoitteisiin (esim. arkistossa säilytetään materiaalin alkuperäistä, luovutettua versiota).

Opiskelijoiden kanssa tehtävässä verkko-opetusmateriaalin käyttösopimuksella halutaan tehdä selväksi, että oikeudet materiaalin käyttöön on rajattu koskemaan opetusta. Oikeudet opetuksessä käytettävään materiaaliinhan on rajattu perinteisessäkin opetuksessa (oppikirjoja ei saa kopioida muille edelleen levitettäviksi).
Opiskelijan tuottaman materiaalin käyttöön koulutuksen järjestäjällä on oikeus sillä toteutuksella, jolla opiskelija on läsnä.
Aineiston yksilöinti tehdään usein erillisillä liitteillä, jotka tulevat osaksi sopimusta.
Erimielisyydet pyritään sopimaan neuvotteluin: riiteleminen on kallista ja vaikuttaa haitallisesti imagoon.
Keskustelu ja kysymyksiä
Jukka Liedes totesi, että olemme kehityksen kärjessä: vastaavanlaisia sopimusmalleja ei muualta maailmasta löydy. Työryhmä toivoo, että sopimusmalleista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/koul_ja_tutk_tietostrategia/10verkko_opetus/10verkko_opetuksen_tekijanoikeudet.html , tulisi opettajien jatkokoulutuksen oppimateriaaleja.
Kysymys: Joutuuko tekijä vastuuseen, jos hän tekee linkin omasta verkkopalvelustaan toiseen verkkopalveluun, joka sisältäisi kolmannen osapuolen oikeuksia loukkaavaa materiaalia?
Vastaus: Jos linkin tekee toisen verkkopalvelun pääsivulle niin, että se ei lataudu oman verkkopalvelun kehysten sisään, ongelmia ei pitäisi olla, koska selaaja tietää siirtyvänsä toiseen verkkopalveluun. Sen sijaan ns. kehyslinkillä tai linkillä yksittäiseen tiedostoon otetaan riski, että ollaan tekijänoikeusmielessä aineiston käyttäjä ja vastuussa siitä. Ensin kuvattua linkkityyppiä voidaan verrata kirjan alaviitteeseen.
Kysymys: Ovatko sopimusmallit olemassa myös ruotsiksi?
Vastaus: Sopimusmallit käännetään ruotsiksi ja englanniksi.
Kysymys: Opiskelijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa viitataan materiaalin käyttöön omalla tunnuksella ja salasanalla. On olemassa avoimia oppimisympäristöjä, joihin kuka tahansa satunnainen surffaaja voi eksyä. Koskeeko varsinaisia opiskelijoita tiukemmat rajoitukset materiaalin käytöstä kuin satunnaista kävijää? Pitäisikö sopimustekstien näkyä avoimen ympäristön sivuilla?
Vastaus: Nyt laaditut sopimusmallit koskevat vain ei-avoimia ympäristöjä. Jukka Liedes totesi vastauksessaan, että avoimessa ympäristössä kuka tahansa voi tehdä materiaalille mitä tahansa (!!), vaikka tekijänoikeudet periaatteessa ovat voimassa.
Tilaisuuden lopuksi Virtuaaliyliopiston projektinjohtaja Matti Sinko, Virtuaaliammattikorkeakoulun projektipäällikkö Outi Vahtila sekä Virtuaalikoulun kanssa opetushallituksessa toimiva tuottaja Yrjö Hyötyniemi kertoivat valtakunnallisista, Suomen tietoyhteiskuntastrategiaan liittyvistä hankkeistaan. Virtuaaliyliopisto oli järjestänyt tämän tilaisuuden nauhoituksen ja jos tekijänoikeuksista päästään sopimuksiin, materiaali ilmestyy Virtuaaliyliopiston ensi kuussa avautuvaan portaaliin. Virtuaaliammattikorkeakoulun sisällöntuotantorenkaissa projektisuunnitelmat ja tekijänoikeudet kulkevat käsi kädessä. Edelliset valmistuvat ensi kuun puoliväliin mennessä ja jälkimmäiset tehdään vuoden loppuun mennessä. Virtuaalikoulun hankkeet ovat pieniä eikä siellä ole käytössä omia juristeja, joten sopimusmallit ovat tervetulleita.
Jukka Liedes totesi lopuksi, että verkossa olevat sopimusmallit elävät. Kannattaa katsoa päivityspäivämääriä. Jos malleihin tulee olennaisia sisältömuutoksia, näistä kerrotaan verkkopalvelun etusivulla. Linkit laaditaan siten, että päivitetyt versiot malleista tulevat esiin.