Sosiaalinen verkko-oppiminen

valitse itse
aika, paikka, polku ja
vauhti – opithan?

verkko-oppijan
arki, palvelin kaatuu
puhelin toimii

Tekesin tilaisus Social eLearning, Florida Virtual School,  tarjosi maanantaina 27.9.2010 kurkistuksen menestystarinaan. Kun Tekesin käyttämän videoneuvottelujärjestelmän videostreaming-palvelin kaatui viikonlopulla, niin videoneuvottelu ja tallennus toimivat studioissa Oulussa, Porissa, Helsingissä ja Silicon Valleyssa, mutta muualta pääsi mukaan vain puhelimitse. Niinpä pääesiintyjät, Jill Dickinson ja Jodi Marshall, esittelivät Floridan virtuaalikoulua ja vastasivat siihen liittyviin kysymyksiin puhelimitse. Esitysdiat lähetettiin osallistujille sähköpostitse.

Floridan virtuaalikoulu tarjoaa jokaiselle joustavuutta ajassa, paikassa, oppimispolussa ja oppimisvauhdissa. Oppija on oppimisen moottori, hänen tarpeensa ovat tärkeimmät. Virtuaalikouluun osallistuneiden oppijoiden määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut eksponentiaalisesti yli kaksikymmenkertaiseksi. Huomisen visiossa nousevat esiin oppija, yhteisöllisyys ja ymmärrys. Yhteisöllisyys ja tiedon rakentelu edistävät oppimista.
Oppimisympäristöstä löytyvät välineet bloggaamiseen, yhteisölliseen oppimiseen, audio- ja videoesitysten valmisteluun, sosiaalisen verkoston luomiseen, tietämyksen jakamiseen ja virtuaalisiin esiintymisiin. Oppilaitoksen henkilökunnalla on oma intranet-yhteisönsä dokumenttien ja tietämyksen jakamiseen. Teknologia sisältää mobiililaitteita, videoneuvotteluja, Blackboardin, Applen ja Microsoftin työasemia sekä virtuaalitodellisuuden työvälineen erilaisiin neuvotteluihin.
Jillille ja Jodille sateli kysymyksiä videoneuvottelustudioista ja puhelinyhteyksistä. Millainen rahoitusmalli on menestystarinan takana? Miten autetaan luokkaopettaja verkko-opettajaksi? Kun teknologia muuttuu nopeasti, niin miten valitaan virtuaalikoulun työvälineet? Mitä verkko-opettajalle maksetaan? Mitä verkko-opiskelu maksaa? Mitä voidaan suositella oppilaitokselle, joka lähtee virtualisoimaan opetustaan?
Ensimmäiset neljä vuotta Floridan virtuaalikoulun valmistelu nieli rahaa. Kun useat organisaatiot lähtivät mukaan, niin oppijavaihdot samoin kuin palvelujen ja ohjeiden tarjoaminen toivat rahaa takaisin. Työvälineet valittiin määrittelemällä ensin opetuksen tarpeet ja etsimällä kutakin tyydyttämään korkeintaan yksi työväline.
Opettajat tarvitsevat kunnollisen perehtymisen verkko-opetukseen. Palkkausmalleja on useita. Opiskelu Floridan virtuaalikoulussa maksaa Yhdysvaltojen ulkopuoliselle oppijalle noin 4000 dollaria vuodessa.  Sidosryhmät ja oppijat pitäisi ottaa mukaan verkko-opetuksen käynnistämiseen alusta asti. Muutoksiin pitää varautua; huomisen teknologiaa on vaikea ennustaa. Kansalliset ja kansainväliset verkostot auttavat ja tukevat.
Verkko-opiskelu tai virtuaalinen opiskelu, eLearning, on suuri sateenvarjo, jonka alle mahtuu erilaisia pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja. Kyse on valtavasta markkinasta, jolla on lukuisia toimijoita.
Projektin seuraavalta vaiheelta toivottiin mm. konkreettisia toteutusesimerkkejä ja vertailua johonkin suomalaiseen verkkototeutukseen, samoin vinkkejä opettajien ja oppijoiden ohjaamisesta ja virtuaaliopiskelun rakantamisesta oppimisalustalle. Floridan virtuaalikoululta kaivataan ideoita pedagogisiin ratkaisuihin, teknologiaan ja sisältöihin.

Avoimet pilvet

pilvi purjehtii
pullollaan palveluja
sataa avoinna

julkipalvelut
koulutus, osaaminen
nouseeko pilveen?

Tekesin tilaisuus Open Source and Cloud Computing, FinNoden-projektin Signaalisessio 25.8.2010 keräsi videoneuvottelustudioihin Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun sekä Yhdysvaltoihin reilut puolisataa osallistujaa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.
Avoimuus ja pilvet
Mårten Mickos Eucalyptykselta johdatti lyhyesti avoimuuden ja pilvien maailmaan: kaikki muuttuu, myös tietokannat, tosin tällä hetkellä on vaikea löytää pilveen sopivaa tietokantaratkaisua. Vapaan ja avoimen lähdekoodin sovellukset kuten MySQL ja Linux valtasivat alaa 1990-luvulla, nyt 2010-luvulla Yahoon ostanut Microsoft julistaa rakastavansa avoimuutta.
Avoimuus voi tarkoittaa monia asioita: avointa lähdekoodia, avoimia ohjelmistorajapintoja tai avointa dataa. Esimerkiksi Twitterin lähdekoodi ei ole avoin, mutta Twitteriin kirjoitettu data on.
Avoimuus ei vielä ole tuottanut kovikaan monta liike-elämän menestystarinaa, vaikka mukana on monia yrityksiä, konserneja ja sponsoreita. Avoimuus ei myöskään ole pystynyt työasemissa syrjäyttämään Windowsia tai Applea. Monet uudet, merkittävät toimijat, kuten Twitter ja Google, eivät ole avoimia.
Avoimet pilvipalvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, tarjotaanko palveluna infrastruktuuria, alustaa vai ohjelmistoa: Infrastructure as a Service (IaaS), Platform as a Service (PaaS) ja Software as a Service (SaaS).
Uhat ja mahdollisuudet
Alustuksen jälkeen jokaisessa Suomen videoneuvottelupisteessä keskusteltiin avointen pilvipalveluiden uhista ja mahdollisuuksista. Pilvipalveluiden tietoturvaan ja standardeihin liittyvät kysymykset, lokaalit ja globaalit palvelut sekä julkishallinnon tietojen avoimuus nousivat esiin monissa pisteissä.
Pienelle aloittavalle yritykselle pilvipalvelut lienevät jo itsestäänselvyys; mikä tahansa muu vaihtoehto vaatisi huomattavasti suuremmat investoinnit. Mutta mistä saadaan luotettavaa tukea liiketoiminnalle? Mistä lokaaleja pilvipalveluita pitäisi lähteä ostamaan? Voidaanko avoimilla ratkaisuilla kumuloida osaamista? Voisiko Suomen maailmanlaajuisesti hyväksi tunnistettua koulutusosaamista tarjota pilvipalveluna?
Millaiset tietokannat toimivat pilvessä? Muuttuuko tietokannan ja sovelluksen perinteinen raja? Onko SQL:n merkitys vähenemässä kuten suurkoneiden (Mainframe) – kuitenkaan katoamatta? Näemmekö vihdoin semanttisia objektikantoja pilvissä?
Pohdiskelujemme ja kysymystemme jälkeen Mårten Mickos kertoi oman näkemyksensä. Pilvipalvelut ovat vasta alussa, eikä vielä ole standardien aika: tässä vaiheessa standardit rajoittaisivat palvelut akateemisiksi ja monimutkaisiksi. Kulttuurisidonnainen oppiminen tarjoaa hyvät liiketoimintamahdollisuudet, samoin  julkisen sektorin tietojen avaaminen ja tietoturvapalvelut. Myynti ja ostaminen muuttuvat pilvessä, kun mukaan tulevat kaikki eikä vain nuoriso. Pilvimaailmassa kannattaa muistaa lokaalit liiketoimintamahdollisuudet ja mobiilin pilven tarjonta.