Digiä hopeahapsille

digipalvelut
miten standardoiduista
personoituihin?

toimintakyky
ja itsenäisyys säilyy –
auttaako digi?

omaisen huoli:
äiti yksin kotona
miten pärjäilee?

äidin puseron
timantti kertoo voinnin
aktiivisuuden

tekoälystä
koneoppimisesta
vanhan auttaja?

Digital Silver Wanhassa Satamassa

TIVIAn ja erityisesti MiitITin SeniorIT-verkoston jäsenille tarjottiin edullista osallistumista Digital Silver -tilaisuuteen Helsingin Wanhaan Satamaan 28.11.2017. Tilaisuuteen oli rekisteröitynyt noin 350 kävijää. Kommentit ja kysymykset alustajille esitettiin digitaalisesti sli.do-palvelussa. 

Esko Aho ja Michael Hodin

Avauspuheenvuorossaan Esko Aho piti häpeällisenä sitä, ettei digisovelluksia ole kehitetty nykyistä enempää myös senioreja varten. Kehittämiseen tarvittaisiin mukaan monien toimijoiden lisäksi myös senioreja. Michael Hodin Global Coalition of Agingista muistutti, että yli 55-vuotiaita on globaalisti jo yli miljardi.

Annika Saarikko painotti, että kaikilla Suomessa on oltava yhtäläinen pääsy viranomaispalveluihin ja tietojen pitää siirtyä luistavasti toimijoiden välillä. Ikääntyvät voisivat säilyttää aktiivisuutensa, jos aloittaisivat siihen panostamisen ajoissa jo keski-iässä. Digipalveluita ympäristöineen pitäisi kehittää myös ikääntyneille. Kun ihmiset osaisivat käyttää digitekniikkaa, niin terveyden itsehoitosovellukset auttaisivat ikääntyviä säilyttämään itsenäisen toimintakykynsä.

Annika Saarikko

Carlos Moedas totesi videotervehdyksessään, että Euroopassa yli 65-vuotiaiden määrä on ensimmäisen kerran ylittänyt alle 5-vuotiaiden määrän. Ikääntymisen myötä yksinkertaiset asiat muuttuvat monimutkaisiksi, mikä haastaa innovaattorit kehittämään avoimen datan avulla käyttäjälähtöisiä sovelluksia ikääntyneille.

Perttu Pölönen kuvasi tulevaisuuden päivää. Aamulla assistenttirobotti herättää ja älypeili pelillistää hampaidenpesun. Töihin ajetaan vain muutamana päivänä viikossa, kokouksiinhan voi lähettää hologrammin. Mahdollisesta ihottumasta voi lähettää valokuvan lääkärille, joka analysoi etänä tilanteen välittömästi. Lapsi voi pyytää lisää bitcoineja ja minikopteri tuoda ruuan kotiin. Iltasaduksi lapsille voidaan kertoa historiasta kuten internetistä ja ihmisten tekemästä musiikista.

Tunnemme historiaa taaksepäin yli 280 000 vuotta, mutta tiedämmekö, mitä tulevaisuus 30 vuoden kuluttua tuo tullessaan? Aiemmin kaikki toimi fysikaalisessa maailmassa, nyt älykännyssä. Eikö tulevaisuudessa enää ole fyysisiä kirjoja eikä kirjastoja? Ovatko silloin tarinat pilvissä maksutta kaikkien saatavissa?

Tilastojen mukaan yli 74-vuotiaista suomalaisista kaksi kolmasosaa ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Pilvipalveluja on valtavasti, mutta kuinka suuri osa niistä on suunnattu vanhoille? Olemme siirtyneet hiirestä kosketusnäyttöön, ääniohjaukseen ja virtuaalitodellisuuteen. Kun ikääntyneiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti, niin mistä heille riittää hoitajia? Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun eksponentiaalinen kasvu tuplaa eri ilmiöiden vaikutukset jatkuvasti.

Michael Hodin, Brook Eaton, Elli Aaltonen, Robin Wegener ja Esko Aho

Paneelissa Robin Wegener, Brook Eaton ja Elli Aaltonen keskustelivat Esko Ahon ja Michael Hodinin johdolla. Miten standardoiduista palveluista päästäisiin personoituihin? Miten panostetaan elinikäiseen oppimiseen? Miten säilytetään terveys ja toimintakyky niin, että ikääntyvä voisi asua omassa kodissa? Miten torjutaan muistiongelmia? Auttavatko lääkkeet tai pelit? Kun palvelut digitalisoituvat, niin tarvitaanko edelleen ja kuinka paljon toimistovirkailijoita? Miten terveydenhoidon palveluita kehittävien organisaatioiden hallituksiin saataisiin nykyistä enemmän senioreja?

David Ryan ja Michael Hodin keskustelivat siitä, auttaisiko etähoito ikääntyviä sairaalasta kotihoitoon. Millainen talousmallin arvopohja tarvitaan? Entä käyttötapaukset ja digipalvelut? Miten väestö kehittyy demografisten tunnuslukujen valossa?

David Ryan, Nicola Palmarini, Charles Consel, Latt Mansor, Jack (Byunghwan) Lee ja Yrjö Neuvo

Seuraavassa paneelissa digitaalisten terveyspalveluiden kehityksestä keskustelivat Aalto-yliopiston Yrjö Neuvon johdolla David Ryan Inteliltä, Nicola Palmarini IBM:ltä, Jack (Byunghwan) Lee Sky Labsilta, Latt Mansor Holmuskilta ja Charles Consel Bordeauxin teknologisesta instituutista. Ensimmäinen känny nähtiin vuonna 1992, jonka jälkeen Mooren lain mukaan langattoman verkon nopeus ja kapasitetti on kasvanut eksponentiaalisesti. Metcalfen lain mukaan kommunikaatioverkon arvo on verrannollinen verkon käyttäjien lukumäärän neliöön.

Onko nuori huolissaan ikääntyneestä äidistään, joka asuu yksin? Haluaisiko äiti puolestaan elää itsenäistä elämää vailla muiden jatkuvaa huolestumista? Voitaisiinko tilannetta auttaa viemällä sensoreita joka puolelle äidin kotia? Miten sensoreiden lähettämää big dataa analysoitaisiin? Jos asunnossa on vain yksi henkilö, niin olisiko parempi monitoroida vain häntä? Pitäisikö tylsän näköinen seurantalaite naamioida timantiksi, jotta äitikin kantaisi sitä rinnuksessaan?

Painelevatko yksinäiset vanhukset hälytysnappeja vain kuullakseen jonkun puhuvan heille? Voisiko sormus moderoida vanhusta ja lähettää dataa lääkärille analysoitavaksi? Voisiko palvelu tarjota helpon tavan painonpudotukseen ja diabeteksen hallintaan? Miten voitaisiin ottaa huomioon erilaiset ikääntyneet ja skaalata palvelut heidän tarpeisiinsa? Miten päästäisiin siihen, että ikääntyvä hallitsee itse teknologiaa eikä teknologia häntä? Millainen aktiivisuusmuistuttajan ja sen tuottaman raportin pitäisi olla?

Noritake ja Japanin väestökehitys

Ryoji Noritake valotti Japanin vanhenevan väestön haastetta. Euroopassa maahanmuuttajia otetaan vastaan ja heille annetaan kansalaisoikeuksia helpommin kuin Japanissa. Japanin väestökasvun piikki osui vuoteen 2008, jonka jälkeen syntyvyys on alentunut 1,2 lapseen naista kohti. Japanin väestömäärä vähenee, mutta ikääntyvän väestön osuus kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Vanhuksia pitäisi tukea olemaan edelleen aktiivisia. Teknologiaa ei pitäisi kehittää vain vanhojen tukemiseen vaan aktivoimaan heidät toimimaan. He voisivat auttaa tuotekehittelyssä ja kertoa, miten joukkoliikenne ja pankkipalvelut olisivat heille nykyistä helppokäyttöisempiä. Lapset ja vanhukset voisivat yhdessä testata ja ideoida palveluja itselleen.

Peter Nicholson EasyCare Academysta totesi, että nykyisin ihmiset elävät paremmin ja kauemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Ikääntyvät ovat kuitenkin keskenään erilaisia, joten he tarvitsisivat personoituja digipalveluita. Vanhenevan väestön ongelmaa ei voida ratkaista ilman maahanmuuttoa. Miten autetaan tulijoita saavuttamaan tarvittava kielitaito? Mitä tehdään, jos vanhus ei hyväksy muista kulttuureista tulijoita?

Seuraavassa paneelissa Kristian Luoma OP:sta, Ken Londoner BioSig Technologiesista, Ryoji Noritake HGPI:sta keskustelivat Michael Hodinin johdolla senioripalveluiden kehittämisen rahoittamisesta. Lääketieteelliseen tuotekehitykseen uppoaa helposti kymmenen vuotta; olisiko sijoittajalla sellaiseen kärsivällisyyttä? Vakuutustoimintaa hoitava pankki voisi ymmärtää paitsi mahdollisuutensa myös vastuunsa. Taloudellista motivointia voisi täydentää sosiaalisella motivoinnilla. Tarvitsisimmeko Life as a Service -palvelua?

Kari Bäckman, Lauri Frank, Antti Kivelä, Christer Carlsson ja Tomi Korhonen

Seminaarin viimeisessä paneelissa Christer Carlsson IAMSR:sta, Antti Kivelä Sitrasta, Kari Bäckman Benetesta ja Lauri Frank Jyväskylän yliopistosta keskustelivat Tekesin Tomi Korhosen johdolla tekoälystä ja koneoppimisesta. Digitaalisen hyvinvoinnin elementtien pitäisi olla vuorovaikutuksessa keskenään. Monet yli 60-vuotiaat eivät tunne olevansa niin hyvässä kunnossa kuin haluaisivat olla. Jokainenhan haluaisi olla järkevässä kunnossa vielä yli 75-vuotiaana. Ehkä olisi hyvä erotella 70–85-vuotiaat nuoret vanhukset (young-elderly) yli 85-vuotiaista vanhuksista.

Digipalvelut tarvitsevat dataa ja sitähän riittää. Hyvä esimerkki datan käytöstä on verottajan palvelut. Omadataa voitaisiin luovuttaa, jos palveluntarjoajaan voitaisiin luottaa, ja sovellukset, joita tämä omadatan avulla kehittäisi, olisivat hyviä ja meille hyödyllisiä. Annammehan me Googlellekin paljon dataa. Omistaako rekisterinpitäjä meistä keräämänsä datan? Saammeko me GDPR:n myötä sen itsellemme?

Ikääntyneille digipalveluja kehittävät startupit pitchaus-kisassa

Onko tekoäly jo täällä? Tai viiden vuoden kuluttua? Vai paljon myöhemmin? Mitä tekoälyllä oikeastaan tarkoitetaan?

Lopuksi startupit esittelivät digipalveluita, joita olivat kehittäneet ikääntyneille. Niitä oli esitelty laajemmin seminaarin rinnalla toisessa salissa pyörineissä pitchauksissa. Esitellyistä palveluista voittajaksi selviytyi Onerva Hoivaviestinnän kehittämä digitaalinen viestintäpalvelu.

Kategoria(t): ICT, ikääntyminen Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *