Muutoskuntoa Tallinnassa

hyvinvointiisi:
keskity, nuku hyvin
liiku, palaudu

muutoskunnolla
puristat muutossienen –
ei valu yli

touhuaddikti
juoksee, juoksee paikallaan
stressi pisaroi

multitaskaaja
viidessä miitingissä
yhtaikaa läsnä?

Linda kasasi
kivistä Toompealle
haudan Kalevalle

Laulukentällä
tuulee, Kadriorgissa
päivä hymyilee

laivaa keinuttaa
Salomo, vaahtopäissä
tanssii aurinko

Nelisenkymmentä MiitITin ICT-leidiä uhmasi uhkaavaa Salomo-myrskyä lähtiessään 8.6.2016 risteilyseminaariin ”Minä ja Muut” Tallinnaan. Helsingissä satoi aamulla ja Tallinnassakin aluksi tuuli voimakkaasti, mutta päästyämme iltapäivällä Kadriorgiin aurinko räväytti yltään harmaat pilvet ja helli koko paluumatkan ja vielä illalla Helsingissä.

Jori Palenius ja stressiä aiheuttavat tekijät
Jori Palenius ja stressiä aiheuttavat tekijät.

Jori Palenius Firstbeatista kertoi, miten syketiedoilla edistetään terveyttä ja optimoidaan suorituskykyä. Nelivuotisen toimintansa aikana Firstbeat on tehnyt jo 150 000 hyvinvointianalyysia. Salossa hyvinvointianalyysimittausten avulla vähennettiin sairauspoissaoloja lähes kolmanneksella.
Stressi ei välttämättä ole negatiivista, kunhan siitä palaudutaan. Näyttääkin siltä, että työelämän stressistä palautuvat parhaiten yli 50-vuotiaat naiset. Mikä sitä selittää? Luottamus omaan osaamiseen? Ruuhkavuodet takana ja lapset maailmalla?
Miksi lauantai on suomalaisille viikon stressaavin päivä? Entä miksi sunnuntaina palaudutaan stressistä? Aktiivinen liikunta edistää palautumista, kun taas alkoholi heikentää sitä. Jo kolme annosta illalla syö alkuyöunen palauttavaa vaikutusta. Sitten voi ihmetellä, miksi jatkuvasti väsyttää, vaikka on nukkunut riittävän pitkät yöunet.
Ambition Tapani Rinteen Prezi-esitys ei suostunut näyttäytymään laivan kokoustilassa, joten saimme keinuvan fläppitauluesityksen resilienssistä eli muutoskunnosta.
Yllätys on suunnitelmien vastainen tapahtuma, josta voi seurata epätarkoituksenmukaista toimintaa, ylilyöntejä tai alilyöntejä. Yllättävät muutokset kaatavat teelusikallisia, kahvikupillisia tai kannullisia muutossieneen, joka jossain vaiheessa valuu yli. Isojen muutosten vaikutukset kollegat ymmärtävät, mutta jos pienet muutokset kuten tiimin vaihtaminen tai uusien softien opetttelu tiputtavat teelusikallisia muutossieneen ja vähitellen valuttavat sen yli, kollegoiden voi olla vaikea ymmärtää, mikä mättää.
Tarvitsemme sienen kuivaustelineen – tai kuten eräs leideistä painotti: sieni pitää puristaa kuivaksi eikä pidä suostua märehtimään tapahtunutta muutosta. Pariporinoissa ideoimme keinoja kostuneen muutossienen kuivattaamiseen: liikunta, luonnossa samoilu, asioiden analysointi tai meditaatio.
ICT-leidit palkitsivat seminaarin esiintyjät. Vasemmalta Tapani Rinne, Matti Salo, Eija Kalliala ja Jori Palenius. Kuva: Susanne Leppänen.
ICT-leidit palkitsivat seminaarin esiintyjät. Vasemmalta Tapani Rinne, Matti Salo, Eija Kalliala ja Jori Palenius. Kuva: Susanne Leppänen.

Tapani Rinne kiteytti esityksensä muutoskunnon seitsemään ominaisuuteen:

  • Optimismi – Tämä järjestyy!
  • Itsetunto – Minä pärjään!
  • Fokus – Mikä on tärkeintä?
  • Ajattelun joustavuus – Mitä muuta tämä voisi olla?
  • Sosiaalinen joustavuus – Keneltä pyydän apua?
  • Järjestelmällisyys – Miten etenen?
  • Riskinotto – Minä uskallan!

Matti Salo Advetorilta esitteli kolme ansaa, joihin helposti lankeamme:

  • Autopilotti
  • Touhuaddiktio
  • Multitaskaus

Lisäksi hän opasti meidät muutoskuntoa kehittäviin helpohkoihin tietoisuusharjoituksiin.
Autopilotti ohjaa toimimaan tutulla tavalla, mikä voi säästää energiaa. Kuitenkin on yllättävän paljon tilanteita, joissa autopilotti pitäisi saada pois päältä. Touhuaddiktio jo sanana kertoo, mistä on kysymys: juokset hurjasti koko ajan, mutta juokset paikallasi. Siihen auttaisi, kun välillä pysähtyisit kuuntelemaan ympäristösi ääniä tai katsoisit itseäsi sivusta. Nykyinen työelämä ja viestintäympäristö tuntuu suosivan multitaskausta, monen asian tekemistä yhtaikaa. Kuitenkin tutkimusten mukaan multitaskauksessa aikuisen suorituskyky laskee lapsen tasolle.
Tallinnassa

Leidit tuulisella Laulukentällä Gustav Ernesaksin patsaan luona.
Leidit tuulisella Laulukentällä Gustav Ernesaksin patsaan luona.

ICT-leidien johtokunta oli ehdottanut minulle, että opastaisin leidejä parin tunnin bussiajelulla, jonka aikana kävisimme Toompealla, Kadriorgissa ja Ülemisten kauppakeskuksessa. Ohjelmaan lisättiin vielä piipahtaminen Laulukentällä, Viron laulavan vallankumouksen ja massiivisten laulujuhlien näyttämöllä. Katutyöt hidastivat liikennettä jo heti satamassa ja pakottivat kiertoreiteille. Onneksi kuljettajamme tunsi tilanteen ja osasi optimoida reittimme.
Kiersimme bussilla Estonian muistomerkin ”Katkennut linja”, Tornien aukion, Toompeanmäen ja Kaarlen kirkon. Ehdin kertoa Lindasta, joka kasasi kiviä miehensä Kalevan haudalle ja jonka kyynelistä syntyi Ülemiste-järvi, sekä Kaarlen kirkon alttarifreskon maalannesta Johann Köleristä ja Jeesuksen mallinna olleesta kauniista Willemistä. Jatkoimme sitten ohi Vapaudenaukion, Estonia-teatterin ja Viru-hotellin tuuliselle Laulukentälle, missä ihailimme valtavaa Laululavaa ja kuvasimme toisiamme Gustav Ernesaksin mahtavan patsaan sylissä. Lauluaukiolta jatkoimme Russalkan muistomerkin ohi Kadriorgiin, jonka Pietari Suuri rakennutti kolmisensataa vuotta sitten vaimolleen Katariinalle kesäpalatsiksi.
Tarkoitus oli, että ostoshaluiset leidit olisivat ehtineet vielä Ülemisten kauppakeskukseen, mutta kun tietyöt hidastivat kierrostamme, osoitimme muutoskuntomme ja muutimme suunnitelmia; bussi vei heidät Viru-keskukseen.
Kadriorgin palatsin takapihan puutarhaa.
Kadriorgin palatsin takapihan puutarhaa.

Vaikka tuuli puhalsi tuimasti Laulukentällä, niin saimme nauttia Katariinan laaksosta puistoineen ja keisarillisine kesäpalatseineen kauniissa auringonpaisteessa. Muutamat leidit ehtivät kiertää pikaisesti taidemuseon Rakkaus-näyttelyn, toiset nauttia kahvilan tai myymälän antimista ja kolmannet auringossa kylpevästä puistosta suihkulähteineen.
Bussissa kertomani perustui parinkymmenen vuoden kokemuksiini Tuglas-seuran Tapio Mäkeläisen opastamilta Viron matkoilta, lukemiini Jaan Krossin romaaneihin ja Kalevipoegiin, keskusteluihini virolaisten taiteilijoiden kanssa, vuosien 2009 ja 2014 Laulujuhlien kokemuksiini, vuoden 2014 laulujuhlien julkaisuun ”Aja puudutus. Puudutuse aeg”, Tapio Mäkeläisen kirjaan Viro – kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa vuodelta 2004 sekä netin pieneen Tallinnan matkaoppaaseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *