Digistrategiaa yrityksiin ja julkishallintoon

anturi viestii
kaiken internetissä
kuka omistaa?

liput ja laput
jäävät, digi helpottaa
kansan elämää

kouluun pelejä
älykästä tukea
huippulaatua

Tieken bisnestreffeillä 13.3.2015 Kati Hagros Koneelta ja Mikko Vuorikoski Valtorilta alustivat digistrategiasta. Tilaisuudesta twiitattiin aihetunnisteella #bisnestreffit.

Koneen Kati Hagros alustamassa.

Koneen Kati Hagros alustamassa.

Kaiken internet tulee ja kaikki bisnes muuttuu enemmän tai vähemmän digitaaliseksi, Kati Hagros julisti, mutta fyysisille tuotteille on edelleen paikkansa. Olennaista on käyttäjälähtöisyys ja ekosysteemin menestys. Koneella osataan sata vuotta vanha arvoketju, mutta uudet ekosysteemit ja globaalisuus otetaan huomioon. Lisäarvoa syntyy esimerkiksi kasvuyrityksistä ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Digistrategia rakennetaan poikkifunktionaalisesti tuote- ja liiketoimintalähtöisesti; kyse ei ole vain prosessien automatisoinnista. Masterdatan kunnosta ja turvallisuudesta huolehditaan; ydinosaaminen pidetään omassa organisaatiossa. Elämme de facto -standardien maailmassa. Jos jäädään odottamaan standardin valmistumista, niin juna meni jo.

Valtorin Mikko Vuorikoski alustamassa.

Valtorin Mikko Vuorikoski alustamassa.

Mikko Vuorikoski nosti esiin veroilmoitukset ja passihakemukset hyvinä esimerkkeinä julkishallinnon digitalisaatiosta, joka helpottaa kansalaisen elämää. Opetukselliset pelit innostavat lapsia. Koulun toimintastrategian pitäisi muuttua, jotta joka lasta lähtötasosta riippumatta voitaisiin tukea tämän yksilöllisessä oppimisessa. Eräässä koulussa kokeiltiin kotitehtävien tekemistä koulussa niin, että opettaja oli tukemassa oppilaita. Älykäs kone jaksaisi tarvittaessa toistaa asioita loputtomiin.

IBM:n Watson edustaa kognitiivista tietojenkäsittelyä ja analysoi monimutkaista tietoa. Terveyspalveluiden käyttäjä voisi täyttää digitaalisen esitietolomakkeen, jonka avulla hänet ohjattaisiin oikeanlaiseen hoitoon. Tehokas kognitiivinen digiympäristö voisi yhdistää työtä hakevat ja työpaikat niin, että molempien tarpeet kohtaisivat. Rakennustarkastaja voisi seurata toimintaa digitaalisesti jatkuvasti niin, että tarvittaessa pystyisi auttamaan virheiden ehkäisemisessä ennen niiden syntymistä sen sijaan, että jälkikäteen katsoo, mitä on tehty. Ulkoasiainhallinnon matkustelua voisi vähentää ammatillisella medialla kuten videoneuvotteluilla. Näin julkishallinto sekä säästäisi että parantaisi toimintansa laatua.

Meidän pitäisi päästä pois paikkasidonnaisuudesta. Koulutuksen laatua pitää parantaa, mutta ei sitoutua vajaakäyttöisten rakennusten säilyttämiseen. Jokaisella pitäisi olla oikeus päästä huippuopettajien oppiin – kuten MIT:ssa.

Kun yritys hakee esim. Tekes-rahoitusta, niin jatkuvasti saatavissa olevien digitaalisten tietojen ja erilaisten signaalien avulla yritystä voitaisiin auttaa jo ennen kuin hanke päättyy – sen sijaan, että vasta muutaman vuoden kuluttua, kun hanke on päättynyt, huomataan, että pieleen meni.

Keskustelu

Bisnestreffien alustajat vastaavat osallistujien kysymyksiin.

Bisnestreffien alustajat vastaavat osallistujien kysymyksiin.

Keskustelussa kysyttiin digitalisaation tuottavuushyötyjä, julkishallinnon ostoja pk-sektorilta, ratkaisuja siilojen yli toimimiseen, prosessien kuvaamista ja kehittämistä sekä tukea kuntien hankintojen piloteille. Miten tietovarastoissa oleva tieto saadaan käyttöön? Entä antureiden tuottama data? Kuka omistaa älylaitteiden tuottaman datan?

Kati Hagros kertoi, että digitalisaation ansiosta Koneella huoltomiehet voidaan lähettää järkevästi eri kaupunginosiin; saadaan kasvua ja rekrytoidaan lisää henkilökuntaa. Mikko Vuorikoski sanoi, että organisaatioiden tehtävänä ei ole työllistäminen vaan toiminnan kehittäminen ja mielekkäiden asioiden tekeminen. Painokoneen keksiminen toi työttömyyden monille kopioijille, mutta loi työpaikkoja toimittajille.

Alustajat painottivat, että yrityksen tai organisaation johdon pitää nähdä kokonaisuus yli funktioiden ja siilojen. Kokonaisuuden kannalta hyvä muutos saattaa organisaation jollekin osalle olla huono. Monella taholla on nyt yhteinen tahtotila. Esimerkiksi ajokorttitiedot siirtyvät digitaalisesti sujuvasti eri virastojen välillä, kun aiemmin piti lähetellä lippuja ja lappuja virastosta toiseen.

Prosessien kuvaaminen auttaa kehittämään niitä ja näkemään mahdolliset turhat vaiheet. Mahdollisia manuaalisia vaiheita on vaikea mitata.

Digitaalista älyä kehitetään globaalisti. Olisi hölmöä toimittaa tabletteja kouluihin, jos ei ole mitään, mitä niistä voisi katsella.

Tieto tietovarastoista saadaan käyttöön avoimen datan myötä, kun juridisia esteitä poistetaan ja yhteiskäyttöisyyttä lisätään. Henkilötiedot pitää suojata, mutta julkinen sektori on sitoutunut avoimeen dataan.

Kategoria(t): ICT, Opetus Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *