Krossin perilliset Kirjamessuilla

Juristin kieli
ja modernismin niukkuus
yhteistyössä.

Uppiniskaisuus
Viron historiassa –
kompromissina?

Viro, Liivinmaa;
aiemmin luonnollinen
osa Eurooppaa.

Sana ja Jaan Kross.
Lukekaa! Ajatelkaa!
Olkaa vapaita!

Helsingin kirjamessuilla Jaan Krossin perilliset -tilaisuudessa 25.10.2014 Juhani Salokannel, Pentti Arajärvi ja Paul-Eerik Rummo keskustelivat Matti Maasikasin johdolla Jaan Krossin kirjojen vaikutuksesta Virossa ja Suomessa. Mukaan oli kutsuttu myös Jaan Krossin romaanien kääntäjät.

Virolaiseen lukijaan vaikuttaa Jaan Krossin juristitausta, mutta miten suomalainen kokee hänen kirjojensa vanhojen raastuvanoikeuspöytäkirjojen rytmin? Juhani Salokannel myönsi, että kaksi erilaista kirjallista tyylimaailmaa kohtasivat, kun hän 1950-luvun modernismin lyhyestä kielimaailmasta ryhtyi Krossin kääntäjäksi. Länsimainen kulttuurihan on tullut Viroon Saksan kautta ja Suomeen Ruotsista. Virolaisessa kielirakenteessa saksalaisuus on enemmän läsnä kuin ruotsi suomessa, pitihän virolaisen opintielle pyrkiessään omaksua saksan kieli ja kulttuuri. Pentti Arajärvi sanoi pitävänsä Krossin täsmällisestä kielestä.

Paul-Eerik Rummo korosti, että virolaisille on tärkeää Krossin teosten yhteys oikeudenmukaisuuteen, kykyyn selviytyä historian käännekohdista. Kross aloitti kirjoittamisen syvällä neuvostokaudella ja tarjosi kirjoillaan henkistä tukea kansalle, jonka identiteettiä uhattiin. Kun Lennart Meri korosti virolaisten mytologisen vahvaa identiteettiä, niin Jaan Kross kuvasi kansan parista nousseita vahvoja merkkihenkilöitä. Kross muistutti rautaesiripun takana eläville virolaisille, että keskiajalla ja uskonpuhdistuksen jälkeen Viro ja Liivinmaa olivat Euroopan luonnollinen osa.

Uppiniskaisuuden kronikan julkistamistilaisuudessa Jaan Kross sanoi, että häneltä yksikään sensori ei ole poistanut yhtään sanaa. Hän on toiminut itse itsensä sensorina. Hän kirjoitti myös rivien väliin, josta virolaiset osasivat lukea.

Kross oli kiinnostunut historiasta, mutta olisiko hän vapaassa maailmassa kirjoittanut historiallisia romaaneja? Neuvostoajan jälkeen hänen tyylinsä ei ole muuttunut, mutta mitä lähemmäs neuvostoajan loppua päästään, sitä enemmän hänen aihepiirinsä lähestyy aikaa, jota eletään. Hänen muistelmateoksensa ovatkin varsinaista historiatietoa. Ne ovat maskeeraamattomia toisin kuin hänen neuvostoajan romaaninsa.

Jaan Kross käsittelee teoksissaan vaikeaa valintaa, yhteistyötä pahan voimien kanssa. Muistelmissaan hän ei peittele kovaa ja syvää pettymystään siitä, että Lännen suurvallat pettivät Itä-Euroopan ja Viron. Isot ja mahtavat eivät tulleet apuun, virolaisten piti tehdä omat valintansa, päämääränään selviytyminen

Miten suomalaiset tällaiset valinnat kokevat? Olihan Suomessakin sortokaudet myöntyväisyys- ja laillisuusmiehineen. YYA-sopimuksen myötä Suomessa sensuroitiin itse, jotta oma asia edistyisi.

Noudattiko Viron kansa Jaan Krossin opetusta, selvisikö se hänen ansiostaan syvästä neuvostokaudesta? Yhteistyö tai kompromissi kuului eloonjäämis- ja vastarintataisteluun, jonka ansiosta Viron kansa on edelleen olemassa. Itsenäisen kansan miehitys oli toista kuin tilanteet ennen Viron ensimmäistä itsenäisyyttä.

Jos ei ole lukenut Jaan Krossin muistelmia, on vaikea ymmärtää Viron 1900-luvun historiaa.

Viron suurlähettiläs Margus Laidre sanoi: ”Alussa oli sana, sen jälkeen Jaan Kross.” Lukeminen tekee meistä ajattelevia ihmisiä. Tarinat yhdistävät meidät menneisiin, ne ovat eläneet kauemmin kuin kulttuurimme. Lukekaa lapsillenne satuja! Unelmoikaa ja olkaa vapaita!

Lopuksi hän ojensi Jaan Krossin suomentajille Krossin numeroiman ja signeeraman teoksen.

Kategoria(t): kirjallisuus, Viro Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *