Osaava projektipäällikkö ulkoa

Projekti puree,
kaikilla kivaa, mutta
onnistummeko?

Projekti seinään.
Osaaja puikkoihin ja
kissat pöydälle.

Jyrki Kasvi Tiekestä ja Timo Saros Projektiyhdistyksestä avasivat Tieken Bisnestreffit Ostettua osaamista 22.8.2014, varhain Taiteiden yön jälkeisenä aamuna.

Pekka Forselius kysyi, onko tietojärjestelmähankkeessa tarkoituksena, että kaikilla on kivaa vai onnistuminen? Ostaja haluaa tarvetta vastaavan järjestelmän nopeasti ja edullisesti.

Fisma-taustainen Pekka Forselius painotti mittaamista. ”Jos jotain ei voi mitata, sitä ei voi hallita.” Projektityön kustannuksia, aikaa ja toiminnallisuutta kuvaavan kolmion muoto vaihtelee. Korkeammassa kolmiossa samoilla kustannuksilla samassa ajassa saadaan enemmän toiminnallisuutta kuin matalammassa kolmiossa. Kolmion korkeus kasvaa, kun parannetaan omistajan ja toimittajan osaamista.

Kiinteähintaisista hankinnoista pitäisi luopua kokonaan, koska määritykset eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Pasaatin Pasi Kivimäen mukaan projektipäällikkö on tärkein yksittäinen tekijä projektin onnistumiselle. Osaavaa projektipäällikköä ei kuitenkaan kannata pitää hyllyllä varastossa odottamassa, jos häntä tarvitaan vain kymmenen vuoden välein. Kehitysprojektit toistuvat harvoin ja niiden kohde on aina erilainen.

Yritysten toimintomallit ovat yleensä kunnossa, mutta ne eivät välttämättä kuvaa riittävän hyvin kehittämisprojektin kohdetta. Kehittämisprojektien prioriteetit ovat yleensä alhaisempia kuin normaalin operatiivisen toiminnan.

Miksi projektipäällikkö kannattaa hankkia yrityksen ulkopuolelta? Ulkopuolisella projektipäälliköllä on osaamista ja kokemusta nimenomaan kehitysprojekteista. Hän pystyy keskittymään kehitysprojektiin häiritsemättä operatiivista tuotantokonetta.

Asiantuntevien osallistujien ja alustajien keskustelu oli niin vilkasta, ettei Projektiyhdistyksen toiminnanjohtaja kellokallena onnistunut pysäyttämään sitä ajallaan. Keskustelussa todettiin mm.: ”Jos ostat tunteja, saat tunteja.” ja ”Täydellisiä määrityksiä ei olekaan.” Ulkopuolinen projektipäällikkö kutsutaan mukaan ehkä vasta siinä vaiheessa, kun projekti on jo ajanut seinään. Ulkopuolisella ei ole organisaatiopainetta, joten hän voi heti ensimmäisestä päivästä lähtien nostella kissoja pöydälle.

Projekti päättyy usein tuotantoonsiirtoon. Voisiko projektiin kuulua myös ylläpito ja jatkuva kehittäminen? Alustajien mielestä ei voisi kuulua, vastuuhan siirtyy toiselle organisaatiolle. Käyttöönottoprojektissa voidaan toki rakentaa ylläpito-organisaatiota.

Olisiko tässä markkinarako? Esimerkiksi Apotin arvioiduista kustannuksista yli puolet on ylläpitokustannuksia.

Miten liiketoimintahyötyjä pitäisi mitata? Onko virheiden määrä vähentynyt? Miten asiakastyytyväisyys on kehittynyt?

Kategoria(t): ICT, systeemityö Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Osaava projektipäällikkö ulkoa

  1. Karri-Pekka Laakso sanoo:

    Projekti päättyy usein tuotantoonsiirtoon.

    Tämä on usein osa ongelmaa: tehdään pitkään takahuoneessa jotain, jonka oletetaan siirtyvän tuotantoon helposti. Samaan aikaan kun siirrytään tuotantoon, projekti loppuu ja pitäisi tehdä handoff toiselle organisaatiolle. Hommia tehdään sen illuusion vallassa, että ohjelma tehdään ”valmiiksi” ja sitten laitetaan se tuotantoon. Tästä seuraa helposti aikamoisia pulmia, kun deadline lähestyy ja todellisuus ei ollutkaan kuvitellun kaltainen.

    Asiaa voi myös ajatella toisin: Softa on valmis, kun se otetaan pois tuotannosta. Tilanne, jossa mitään ei ole tuotannossa, on väistämätön anomalia, josta on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Softaa voi tehdä vähitellen ja laittaa jo tehdyn osan tuottamaan investointia takaisin. Handoff tehdään niin monta kertaa kuin tarpeen on. Projekti loppuu kun rahat loppuvat tai kun investoiminen jatkokehittämiseen ei enää kannata.

  2. Eija sanoo:

    Karri-Pekka,

    Taidat viitata ketterään kehitykseen, jossa softaa tehdään vähitellen, ja tehty osa siirretään tuotantoon tuottamaan investointia takaisin.

    Tieken Bisnestreffeillä alustajilta kysyttiin, eroavatko vesiputousmaisen ja ketterän kehityksen laatumittarit toisistaan. Pekka Forseliuksen mukaan eivät, koska mittarit liittyvät tuotteeseen eivätkä prosessiin.

  3. Jussi sanoo:

    Mielenkiintoista. Eikös ISO 9000 -ajattelussa taustalla ole korostetusti juuri prosessin laatu eikä tuotteen laatu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *