Kokeneet naiset ICT-alalla

Tunne itsesi:
osaaminen, persoona,
motivaatio.

Ikärasismi
työeläkemaksussa:
kokeneet ulos!

Arjen ongelmat
synnyttävät keksinnön,
firman ja työtä.

Helle helli 5.6.2014 ICT Ladies -verkoston Tallinnan kesäseminaaria, johon osallistui nelisenkymmentä leidiä tai leidi-henkistä hetkyläistä.

Työelämän uhkia ja mahdollisuuksia

Johanna Koskinen innostaa keskustelemaan työelämästä.

Johanna Koskinen innostaa keskustelemaan työelämästä.

Viking XPRS:n runsaan buffet-lounaan jälkeen muutoskonsultti Johanna Koskinen innosti meidät keskustelemaan työelämän uhista ja mahdollisuuksista. Millaiset yritykset ja yksilöt menestyvät tulevaisuudessa? Entä jos et saa pitää työpaikkaasi, vaikka tekisit työsi kuinka hyvin tahansa? Jos ennen vierastettiin ihmisiä, jotka vaihtoivat usein työpaikkaa, niin suhtaudutaanko nyt päinvastoin? Työ kannattaa aina tehdä hyvin, mutta mitä ”hyvin tekeminen” on nykyisin?

Ryhmäporinoista purkautui katkeruus ikä- ja sukupuolirasismiin, kun varttuneet naiset eivät pääse edes työpaikkahaastatteluun. Työeläke- eli TYEL-maksu nousee, kun ihminen täyttää 53 vuotta. Kun työkyvyttömyydenkin todennäköisyys kasvaa iän myötä, niin varttuneen osaajan palkkaaminen voi nostaa koko organisaation TYEL-luokkaa. Työnsaannin esteenä eivät siis ole rypyt kasvoissa tai harmaat hiukset vaan TYEL-maksu!

”Mediassa pitäisi kertoa enemmän kuusikymppisistä, jotka käyvät kuntosalilla.” ”Toisaalta ikä ja kokemus nostavat herkästi palkkatoivetta.” ”Kun kokeneita ja osaavia ihmisiä ei palkata, niin mieletön osaaminen hukataan – eikä osaaminen päivity, jos on pitkään poissa työelämästä.” ”Suurista yrityksistä mennään usein pk-sektorille, niissähän halutaan kokemusta.” ”Hiljaista tietoa hukkuu ikääntyneiden lähtiessä.” ”Ostaja ostaa ihmiseltä, ei yritykseltä. Vanhemman ja kokeneemman pitäisi ainakin kulkea uuden kanssa ja perehdyttää hänet.” ”Menestyvät yritykset sijoittavat osaamiseen myös huonoina aikoina.” ”Yt-napissa lapsi menee helposti pesuveden mukana.” ”Onko puhe kvartaalitaloudesta jo vaimentunut?” ”Arvostetaanko taas korkeaa työmoraalia ja uusia ideoita?” ”Pakkoyrittäjyys on kamalaa.”

Työelämässä tarvitaan nuoria ja vanhoja. Jälkimmäisillä on kristallisoitunutta älykkyyttä, mutta tieto vanhenee ja ostotottumukset muuttuvat. Tekeminen siirtyy halpamaihin ja työmarkkinat polarisoituvat. Ihmiset etsivät turvallisuutta ja luottamusta. Uskalletaanko vielä ideoida ja ottaa riskejä?

Kaikki oppivat kehdosta hautaan. Olennaista on, mitä halutaan. Suomessa oli ensin metsä, sitten Nokia. Edelleenkin kannattaa rakentaa vahvuuksien varaan, ja vahvuutemme on suomalaisten sinnikkyys. Mutta kaikki eivät halua ideoida ja ottaa riskejä. Mitä työtä voimme tarjota suorittaville ihmisille, kun suorittava työ karkaa halpamaihin? Ymmärtävätkö muutosagentit muutosvastarinnan syitä?

Kaikki edellä lueteltu voidaan kääntää mahdollisuuksiksi valmentavalla johtajuudella. Ihmisen pitää saada tehdä itselleen tärkeitä asioita. Autonomia, merkitys ja aikaansaaminen ovat olennaisia. Voidaan puhua myös vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta, sisäisestä motivaatiosta ja kukoistuksesta.

Johanna Koskinen piirsi fläpille kolme toisiaan leikkaavaa ympyrää: osaaminen, persoona ja motivaatio. Osaamiseen kuuluvat tiedot, taidot ja verkostot, persoonaan se, millaisessa tiimissä ja tehtävissä ja millaisen esimiehen alaisuudessa viihtyy.

Jokainen voisi ottaa tavoitteekseen lisätä aina ennen vuoden vaihdetta – siis ennen kuin skumppapullot korkataan – omaan CV:hen uuden rivin, jossa kertoo, mitä on tehnyt vuoden aikana.

Millainen työ saa sinut kukoistamaan? Haaveet ja intohimo kantavat pidemmälle kuin arkinen puurtaminen. ”Muutoksessa oppijat perivät maan, kun oppineet huomaavat toimivansa maailmassa, jota ei enää ole.”

Talous kukoistamaan

Terhi Majasalmi Varallisuusakatemiasta kertoi sijoittavansa kottikärryllisiä rahaa asuntoihin Yhdysvalloissa ja kotiuttavansa tuotot Suomeen. Vauras nainen ei ole taloudellisesti muista riippuvainen.

Omaa taloutta voi kuvata yksinkertaisilla taulukoilla, joissa on tulot ja menot sekä varat ja velat. Aiemmin riitti kuvata vain tulot ja menot. Ihmisillä on nykyisin paljon kulutusluottoja, ja velkoja on helposti enemmän kuin varoja.

Säästäminen onnistuu, kun aina palkanmaksupäivänä siirtää osan, esim. 10 % bruttotuloista, toiselle tilille. ”Maksakaa ensin itsellenne.” Jos ajattelee vain, ettei ole varaa säästää, niin sitten ei voi säästää. Vararahasto on yllätyksiä varten, työpaikan vaihtoon, yrittäjäksi ryhtymiseen, eläkkeelle jäämiseen tai sapattivuoteen. Sen turvin voi hengittää vapaasti ja miettiä, mitä tekisi. Likviditeetti pitää pinnalla, ja aina on halvempaa säästää etukäteen. Tavoitteena pitäisi olla kuuden kuukauden kiinteitä kuluja vastaava vararahasto, joka tietysti sijoitetaan – ja sijoituksista saadaan tulovirtaa tuloihin. Näin voit tehdä, mitä haluat ilman, että raha päättää puolestasi! Myös pienillä kuluilla voi olla taloudellisesti riippumaton.

Saavumme Tallinnaan.

Saavumme Tallinnaan. Terhi Majasalmi alustamassa.

Terhi Majasalmen mielestä ihmiset Suomessa laittavat liikaa rahaa asuntoihin. Hän itse asuu vuokralla. Asunto on omaa taloutta kuvaavissa taulukoissa varojen ja velkojen keskellä. Vaikka asunto olisi velaton, siitä on aina jonkin verran kustannuksia, velvotteita eli velkoja. Asuntoja jää tyhjilleen, kun eläköityneillä on vanhoja asuntoja, jotka vaatisivat peruskorjausta.

Varallisuuden vivut ovat raha, osaaminen, ideat ja systeemi.

Tallinnassa

Koululaisten savitöitä Adamson-Ericun museon pohjakerroksessa.

Pienten koululaisten savitöitä Adamson-Ericun museon pohjakerroksessa.

ICT-leidit hajaantuivat helteiseen Tallinnaan ostoksille ja terasseille. Parin ystävän kanssa kävelimme Paksun Margaretan vierestä Suuresta rantaportista Pikk-katua Raatihuoneen torille ja Vapauden aukiolle ihmettelemään Vapaussodan voitonpatsasta. Viehättävä Adamson-Ericin museo tarjosi Pohjolan lumoissa -näyttelyn lisäksi alimmassa kerroksessaan viehättäviä pieniä savitöitä – lienevätkö pienten koululaisten muovaamia –  ja Liisu juures -ravintola virolaisia perinneherkkuja.

Yksilölliset motiivit ja stressinhallinta

Päivi Mayor Motivaatiotalosta kertoi stressitarinansa vuosilta 1999 – 2009. Hän työskenteli Sveitsissä, menestyi ja matkusteli, perhe kasvoi, elämä oli ihanaa – kunnes vuoden 2007 pankkikriisi hävitti yhdessä yössä kymmenen vuoden tuloksen. Kaikki projektit jäädytettiin. Hän oli tehnyt sikana töitä, mutta ei saanut odottamaansa ylennystä. Motiivi hävisi ja hän itki viikon. Seurauksena oli keskivaikea burnout ja parin kuukauden sairasloma.

Miksi hän uupui? Vastaus löytyy Steven Reissin kehittämästä motivaatioprofiilista (RMP), joka kuvaa kuuttatoista ihmisen perustarvetta tai elämän motivaattoria. Päivi Mayoria motivoivat erityisesti valta, sosiaaliset kontaktit, ruumiillinen aktiivisuus ja status.

Olennaista ei ole, nousevatko elämän perustarpeet geeneistä tai lapsuuskokemuksista vaan se, että ne eivät juuri muutu elämän aikana. Ihminen on onnellinen, jos voi elää omien perustarpeidensa mukaisesti.

Keksimällä menestystä

Eija Pessinen Relaxbirthistä kertoi, miten kypsytteli vuosia keksintöään ergonomisesta synnytyksestä, johon kuuluvat menetelmä, koulutus, osaaminen ja tuote. Hän huomasi, että länsimainen selällään synnyttäminen ei ole luonnollista eikä ergonomista. Idealleen hän sai vahvistusta Niilin temppelistä löytämästään pystysynnyttämistä esittäneestä reliefistä, jossa lääkäri otti lapsesta kopin alhaalta.

Kätilö keksijänä herätti ihmetystä, mutta vuosien prosessin jälkeen rahoitusta tuli Tekesiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Tosin rahoituksen hakemisesta olisi pitänyt ymmärtää alusta asti enemmän. Suomessa rahoitusta myönnetään tipoittain, kuin ravihevoselle antaisi rahaa ensimmäiseen sataan metriin, jonka jälkeen pitäisi tehdä tilinpäätös seuraavan sadan metrin rahoituksen hakemiseen – kun muut ovat jo menneet ohi maaliin.

Relaxbirthissä synnyttäjä ja kätilö kohtaavat silmästä silmään. Vipuvoimaa saadaan ihmiskehosta. Asento on kätilöllekin nykyistä ergonomisempi ja isänkin on helppo hieroa aktiivisesti äidin selkää.

Seminaarin esiintyjät, vasemmalta Eija Pessinen, Johanna Koskinen, Terhi Majasalmi ja Päivi Mayor.

Seminaarin esiintyjät, vasemmalta Eija Pessinen, Johanna Koskinen, Terhi Majasalmi ja Päivi Mayor.

Kuka tahansa voi ryhtyä keksijäksi havaitessaan arjessa jonkin ongelman. Esimerkiksi miten avaat autotallin oven laukut kädessäsi? Markkinatutkimusta voi tehdä haastattelemalla konsultteja tai kavereita tai somekontakteja. Koko omaa ideaa ei kuitenkaan kannata heti kertoa.

Patentteja pääsee tarkistamaan PRH:n sivuilta ja salassapitosopimuksissa (NDA, Non-Disclosure Agreement) auttavat ELY-keskukset. Relaxbirthiä testattiin Naistenklinikalla jo vuonna 2005, jolloin huolehdittiin salassapitosopimuksista niin, ettei tieto keksinnöstä valunut liian aikaisin maailmalle.

Ennen tuotannon aloittamista arvioidaan, mitä loppuasiakas on valmis maksamaan ja millä nimellä kannattaa myydä. Viennin myötä sovitaan lisensoinnista kohdemaihin. Mobiilit verkko-oppimissovellukset auttavat tuotteen ja palvelun kouluttamisessa ja tuessa.

Eija Pessinen kysyi, millaisia keksintöjä meillä olisi mielessä? Eräs osallistujista ehdotti, että työpisteen voisi säätää kuntosalikortilla. Kun konttorissa ei ole omia työpisteitä ja pariksi tunniksi istahtaa johonkin, niin ei aina jaksa säätää pöytää ja tuolia erikseen. Jonkin ajan kuluttua sitten huomaa, miten niska on jumissa.

Niin. Kuukausi sitten ICTexpossa sai kokeilla työpisteitä, joissa oli juoksumatto työaseman edessä.

Kategoria(t): ICT, Työ, yrittäjyys Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta kohteessa Kokeneet naiset ICT-alalla

  1. Gun Weckman sanoo:

    Kiitos Eija loistavasta yhteenvedosta jälleen kerran! Harmittaa etten päässyt mukaan risteilylle tänä vuonna. Tosi hyviä aiheita näyttää taas olleen, varsinkin tuo ikärasismia käsitellyt esitys. Aurinkoista kesää sinulle!

  2. Eija sanoo:

    Gun,
    Kiitos kommentistasi. ICT-leidien risteily oli elämys tänä vuonna samoin kuin aiemminkin. Johanna Koskinen käsitteli alustuksessaan työelämän uhkia ja mahdollisuuksia. Ikärasismi nousi esiin keskusteluissa. Siis yleisön joukosta esitettiin, että TYEL-maksu selittää ison osan työelämän ikärasismista.

    TYEL-maksu on nostettu esiin myös Hetkyn Yrittäjyysverkoston tilaisuuksissa, jossa on keskusteltu työelämän muutoksista ja osaavien yli 50-vuotiaiden hankaluuksista työllistyä.

    Voisivatko päättäjät korjata TYEL-maksua niin, että osaamista ja kokemusta uskallettaisiin taas arvostaa työelämässä?

  3. Heli Nurmi sanoo:

    Oli kiva lukea, kiitos!

  4. Mirja Reijonen sanoo:

    Sain hyvän käsityksen seminaarin sisälltöstä. Kiitos siitä. Tässä omakohtaiseen kokemukseen perustuvia kommentteja yli 50-vuotiaitten (naisten) työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Ellei ole suhteita, joiden avulla työtä järjestyy, kannattaa toimia aktiivisesti oman alansa tai harrastuksensa järjestöissä ja sitä kautta tarjota itseään projekteihin eli keikka- ja määräaikaisiin tehtäviin. Itsetunto pysyy, kun ei epätoivoisesti lähetä hakemuksia ja saa aina kieltäviä vastauksia. Paino pitää pitää kurissa ja jos on ylipainoinen, pitää edes vähän pudottaa painoaan. Tästä ei kehdata puhua, mutta olen huomannut, että kahdesta tasaväkisestä hakijasta, normaalipainoinen saa helpommin työtä.

  5. Eija sanoo:

    Mirja,

    Kiitos kommentistasi ja kiitos hyvistä vinkeistäsi. Olet oikeassa, ei ole kiva saada kieltäviä vastauksia hakemuksiin. On hienoa, että TIVIAn yhdistykset tarjoavat alan verkostoja ja monipuolisia tapahtumia – kuten ICT-leidien vuotuisen kesäseminaarin.

  6. Naiskeksijöitä kaivattaisiin lisää ja arjen arvostamista.

  7. Eija sanoo:

    Päivi,

    Olet oikeassa, lisää naiskeksijöitä ja helpotusta arkeen!

    Keksijän ei kai tarvitse keksiä yksin? Verkostoissa on voimaa, yksi kuvaa ongelman, toinen ehdottaa ratkaisua ja kolmas sen toteutusta.

    Hetkyn ICT-ledithän voisivat järjestää ”keksijäillan”:
    – Ideariihi: Rennosti roiskien kuvataan mieleen tulevia arjen ongelmia.
    – Luokittelu ja kriittinen arviointi: Kootaan ja jäsennellään ideat, arvioidaan niiden merkityksellisyyttä ja toteutusmahdollisuuksia.
    – Valitaan yksi ideoista jatkotyöstettäväksi. Vaihtoehtoisesti voidaan muodostaa ryhmiä, joista kukin valitsee yhden idean jatkotyöstettäväksi.
    – Ratkaisujen ideointi: Rennosti roiskien…
    – Luokittelu ja kriittinen arviointi
    – Tiedonkeruu: Etsitään tietoa, joka auttaa ratkaisujen toteuttamisessa.

    Eija Pessinen mainitsi esityksessään jo PRH:n, ELY-keskukset, patentit ja salassapitosopimukset. Itse olen innostunut yhdessä tekemisestä ja avoimuudesta, avoimesta datasta ja Creative Commons -lisensseistä. Niilläkin voidaan luoda arkea helpottavia ja taloudellisesti kannattavia tuotteita ja palveluja.

  8. Virve Väyrynen sanoo:

    53-vuotta täyttävä työntekijä maksaa itse sen korotetun TYEL-maksun. Yli 53-vuotiaan työntekijän maksuosuus on 7,05 % ja nuorempien maksuosuus on 5,55 %. Työnantajan maksama osuus EI NOUSE, se on kummassakin tapauksessa 23,6.

    Tiedot Eläketurvakeskuksen sivulta:
    Lakisääteiset työeläkemaksut

  9. Virve Väyrynen sanoo:

    Jos yli 53-vuotias saa olla työssä, eläkkeen karttuma nousee. 53-62-vuotiaalla eläkeen karttuma on 1,9 %. Tämä ei ole vielä sitä superkarttumaa, jonka yli 63-vuotiaat saavat.

    Näistäkin löytyy tietoa Eläketurvakeskuksen sivuilta.

  10. Eija sanoo:

    Virve,

    Kiitos kommenteistasi. Päivitin blogiin antamasi linkin ETK:n sivulle.

    Parissakin Hetkyn tilaisuudessa on keskusteluissa nostettu työeläkemaksu yhdeksi syylliseksi ikäihmisten syrjintään työmarkkinoilla. Onkohan niin, että joillain työpaikoilla lakia tulkitaan eri tavoin kuin on tarkoitettu? Tai siis, vaikka kaikki kirjanpidossa menisi oikein, niin ihmisillä olisi väärät mielikuvat asiasta.

    Mielenkiintoista.

    Voisikohan lainsäätäjä vääntää tämänkin rautalangasta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *