Yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä

Bussi CMADiin,
kohtaamme vanhat, uudet
tutut matkalla.

Puheensorina
luo tunnelmaa verkostoon,
luottamus kasvaa.

Twiitit jakavat
kuvia, ideoita
nettiin kaikille.

Luovuus ja ilo
kukkivat, työ muuttuu
mielekkäämmäksi.

Pyöräverstaalla
taidepyöriä, koirat
mukaan kahvilaan.

CMAD2014, Community Manager Appreciation Day, keräsi bussilasteittain aktiivisia yhteisö- tai verkostomanagereja, -fasilitaattoreita, -tarhureita, -paimenia sekä nettikätilöitä ja mobiilineuvojia Hämeen ammattikorkeakouluun 27.1.2014.

Tapahtuma järjestettiin jälleen talkoilla, joukkoistamalla. Sponsoreita oli kiitettävästi, joten osallistuminen oli maksutonta. Osallistujille tarjottiin myös lounas sekä bussikuljetus Tampereelta ja Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin. Tapahtuman pääsponsoreina olivat Ambientia, EzyInsights, Otavan Opisto, Sininen Meteoriitti ja SOK. Tapahtumasta twiitattiin aihetunnisteella #cmadfi2014 ja kyydeistä #cmadfikyyti, #cmadbussihki ja #cmadbussitre.

Avauspuheenvuorossaan tilaisuuden juontaja Johanna Janhonen kertoi, että pari vuotta sitten kansainvälinen CMAD-tapahtuma keräsi Tampereelle 15, viime vuonna 150 ja tänä vuonna Hämeenlinnaan 200 osallistujaa. Esikyselyn mukaan osallistujat ovat toimineet alalla joko yli kymmenen vuotta tai alle neljä vuotta.

Tutkimustunti

Miia Kosonen kertoi sukeltaneensa nettiin vuonna 1997 ja pohti, miten yhteisöllisyyden kokemusta edistetään.

Tunne virtuaalisesta yhteisöstä (Sense of Virtual Community, SOVC) syntyy tuen saamisesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta. Huumorikin voi tukea yhteisöllisyyttä.

Millä yhteisöllisyyttä rakennetaan? Selvitetään ihmisten taustat, tarpeet ja odotukset ja suunnataan yhteisön toiminta niiden mukaiseksi. Tarpeet voivat olla sosioemotionaalisia, informatiivisia, henkilökohtaisia tai hedonistisia. Yhteisömanageri huolehtii siitä, että jäsenet tunnistetaan, kokemuksia jaetaan, luottamusta rakennetaan ja rutiinit muodostetaan. Hän miettii, miten yhteisö erottuu muista, miten kerätään palautetta ja reagoidaan siihen, miten toiminta saadaan läpinäkyväksi ja miten pysyvyys taataan. Yhteisö muuttuu pienin askelin.

Timo Rainio ja Virpi Messman pohtivat somen haasteita monitoimijateollisuusympäristössä. Tukea löytyy Sometusta, CMADista, OSKEsta ja Some teollisuudessa -ryhmästä.

Vanhassa maailmassa on rahaa, somessa valtavasti intoa. Hyvät asiat pitäisi tuoda maailmasta toiseen. Toimimme työtiimeissä, käytäntöyhteisöissä (Communities of Practice) ja sosiaalisissa verkostoissa.

INDEMP, Intelligent digital engineering and manufacturing platform -pilotoinnissa  tutkitaan, miten some voisi hyödyttää teollisuuden tuotekehitysprosessia.

Eetu Karppanen kertoi kesä – elokuussa 2013 laaditusta selvityksestä Mielipidevaikuttajat ja some, joka perustui kolmensadan sometilin tutkimiseen. Selvityksen pohjalta laaditaan konkreettinen opas mielipidevaikuttamisesta sosiaalisessa mediassa.

Tulevaisuudessa asiantuntijaorganisaatiot viestivät ja tiedottavat, mutta yksittäinen asiantuntija voi muodostaa oman median. Esimerkiksi Mikko Hyppösellä on Twitterissä enemmän seuraajia kuin F-Securella. Sosiaalisessa mediassa asiantuntijaorganisaatiot lisäävät tietoaan, verkostoituvat, lunastavat asiantuntijuuttaan, keräävät asiakaspalautetta, kasvattavat liiketoimintaansa ja reagoivat nopeasti. Organisaatio tarjoaa asiantuntijoilleen koulutusta, tukea ja työkaluja sekä auttaa heitä verkostoitumisessa niin, että organisaatio viestii yhtenäisesti somekanavissa.

Kun blogiartikkeleita jakaa LinkedInissä, blogin kävijämäärä kasvaa, verkostoituminen ja vuorovaikutus lisääntyvät. Sosiaalinen media tukee blogin sisältöjä. Pari hyvää esimerkkiä lifestyle- ja muotibloggaajista ovat Wendy’s Lookbook ja Zoella.

Sponsoripuheenvuorot

Aino Heiska kertoi Ambientian sosiaalisesta intranetista, johon työntekijöillä on laajat käyttöoikeudet. Sosiaalinen intra sisältää yhteisöllisiä työkaluja, blogeja, mikroblogeja ja statuspäivityksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteisölliseen sisällöntuotantoon. Se ei ole ilmoitustaulu vaan sähköinen työpaikka, jossa on henkilökohtaisia työpisteitä ja työhuoneita projekteille. Samoja asioita ei ratkota moneen kertaan vaan tutustutaan ja ymmärretään toisiamme, opitaan, innovoidaan ja työskennellään ryhmissä.

Sosiaalinen intranet auttaa sitouttamaan asiantuntijoita pirstaloituneiden työsuhteiden maailmassa. Se mahdollistaa organisaation ketteryyden ja reaktiokyvyn nopeasti muuttuvilla markkinoilla.

Kokousten esityslistat työstetään yhdessä etukäteen ja muistio laaditaan yhdessä palaverin aikana. Intrassa on tilat ryhmätyöskentelyyn, johon dokumentit ja keskustelut kertyvät. Henkilöhakemistosta selviävät harrastukset, erikoisosaamiset ja kielitaito.

Vanhasta intrasta uuteen poimittiin suosituimmat eli lounaslista ja kirpputori. Olennaista on, että sosiaalisen intranetin myötä muutettiin prosesseja, ei vain teknologiaa.

Heidi Selkäinaho Sinisestä Meteoriitista kertoi, miten Yammerilla kaadetaan organisaation sisäiset viestintämuurit.

Yammer, organisaation sisäinen Facebook, vähensi sähköpostiahdistusta ja sai ihmiset auttamaan toisiaan. Nopeassa käyttöönotossa ei tarvittu ohjausta eikä neuvontaa. Aluksi innostus oli suuri, mutta sitten käyttö lopahti. Yhteisömanagerin pitäisi huolehtia siitä, että käyttö jatkossakin olisi innostunutta.

Organisaation muutokseen tarvitaan mukaan yhteisömanagerit, avainhenkilöt eri työrooleista ja johtajat. Yksinään yksi henkilö ei käännä laivaa. Tarvitaan yhteinen visio, johdon tuki, työroolikohtaiset selkeät ohjeet, oivallus ja innostus sekä jatkuva ohjaus ja kannustus.

Muutoksen kolme ensimmäistä vaihetta ovat: määrittele visio, yhdistä bisnekseen ja työskentele sosiaalisesti! Visio on sisäinen myyntilause, joka auttaa sitoutumaan organisaation tavoitteeseen? Visio yhdistetään bisnekseen laatimalla priorisoitu listaus käyttöskenaarioista, jossa on kuvattu kunkin skenaarion tärkeys ja vaikutus. Sosiaaliseen työskentelyyn lanseerataan käyttöskenaarioista tärkeimmät. Käyttöönoton onnistumista edistää koulutus ja avainhenkilöiden esimerkki uudesta toimintatavasta.

Muutoksen neljännessä vaiheessa luodaan menestystä. Muutos vie aikaa, mutta näyttävä lanseeraus, porukalla juhliminen ja palkitseminen samoin kuin viestintä- ja koulutussuunnitelma auttavat menestykseen.

Muutoksen viidennessä vaiheessa arvioidaan, sovelletaan ja suunnataan uudelleen. Aiemmista onnistumisista voidaan ponnistaa uusiin. Tarvitaan työkaluja, joilla voidaan seurata Yammerin käytön aktiivisuutta. Menestystarinoita voi jakaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #YamWin.

Yhteisömanageri kannustaa keskustelua Yammerissa ja tarvittaessa hoitaa häiriköt, vaikka juttelemalla heidän kanssaan henkilökohtaisesti kasvokkain.

Jari Jussila Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoi, miten hashtag-metriikka auttaa yhteisömanagereja. Hän näytti graafia osallistujien twiiteistä, josta näkyi esimerkiksi, ketkä keskustelivat kyydistä. Millainen visualisointi tarjoaa lisäarvoa? Miten visualisoinnissa otetaan huomioon yksityisyys ja tietoturva? Miltä tuntuu nähdä oman viestinnän julkinen visualisointi?

Juha-Matti Levo SOK:sta kertoi, miten yhteisöjen voima näkyy ruokakeskusteluissa. Viestinnän, vaikuttamisen ja osallistumisen keinot ovat muuttuneet. Organisaation henkilökunta vaikuttaa omissa verkostoissaan ja ottaa huomioon suosittelumarkkinoinnin pelisäännöt sosiaalisessa mediassa.

Palveluja personoidaan kuluttajalle. Patarumpu-palvelussa keskustellaan, blogataan ja jaetaan kiinnostavaa tietoa. Asenne ja kulttuuri ovat muuttuneet. Akuutteihin tilanteisiin reagoidaan nopeasti kuten muttimaniassa. Kun kokki Henri Alénin sosiaalisessa mediassa levinnyt soosi-resepti tyhjensi kauppojen hyllyt Mutti-tomaattimurskasta, niin Mutti-rekka lastattiin oitis Italiassa.

Aitous ja ihmisyys on verkkoläsnäolossa olennaista. Epäonnistumisista tarinoidaan nöyrästi. Foodie personoituu käyttäjänsä mukaan tukemaan yhteisöllistä ostamista. Yhteishyvän Ruoka & Reseptit tarjoaa reseptejä, joita voi peukuttaa ja kommentoida.

Steve El-Sharawy ja Duane Atkins EzyInsightsista pohtivat, miten hankalia tai hyviä somevälineet ovat. Big datan ei tarvitse olla kovaäänistä. EzyInsights tarjoaa yhteisömanagerille helpon ja järkevän palvelun, jolla voi tarkastella osallistumista ja keskustelua, jossa sisältö on kuningatar. Asiakkaita ovat esimerkiksi YleX, Tori.fi ja Spotify.

EzyInsightsilla voi seurata tai bencmarkata kilpailijoita tai verkkoyhteisöjä kuten Twitteriä, Facebookia ja Instagramia. Ei kannata etsiä asioita, joista yhteisö ei ole kiinnostunut. Miten yhteisö puhuu? Mitä seinille on kirjoitettu? Voidaan kuunnella poimimalla tuhansista viesteistä muutama järjestämällä käytetyt sanat esiintymistiheyden mukaan. Tulokset voidaan esittää taulukkona tai sanapilvenä.

Tärkeät henkilöt kuten fanit saadaan selville kommenttien lukumääristä ja vaikuttajat kommenttien saamista tykkäyksistä.

Yhteisömanagerit äänessä

Hale Okkonen TeliaSoneralta kertoi Sonerapartiosta, joka monitoroi verkkoa. Tarkoitus on ilahduttaa, yllättää ja auttaa, tuottaa lisäarvoa. Sonerapartiota huudellaan verkossa apuun. Palvelu ei lähetä yksityisviestejä eikä tarjoa palvelulupausta – muuten aika menisi viestien purkuun ja hitaudesta tulisi vain haukkuja. Kun Sonerapartio menee sosiaalisen median yhteisöön, se ei teeskentele olevansa yksi muista vaan avoimesti kertoo edustavansa Soneraa. Eri foorumeissa tällaiseen suhtaudutaan eri tavoin, myönteisesti, kielteisesti, neutraalisti.

Sonerapalvelu ei myy verkossa mitään. Ansaittu media vaikuttaa eniten kuluttajien ostopäätökseen. Tavallisista asioista ei verkossa juurikaan puhuta. Jotta näkyisi, pitää joko kunnolla sössiä tai ilahduttaa. Suurin osa saadusta palautteesta on kiittävää.

Karoliina Harjanne Sulavalta esitteli ”päivän starat”: Kuusakoskella käytetään Lynciä, Samlinkilla Yammeria ja Telalla Share Pointin uutissyötteitä.

Tekniset raja-aidat pitää poistaa, jos mahdollista, jo ensimmäisellä kerralla. Huono esimerkki on Lync, joka käyttäjän piti ensimmäisellä kerralla itse käynnistää. Tiedotus ja ohjeistus sosiaalisessa mediassa tuntuu vähemmän kuormittavalta kuin sähköpostissa – mutta jos toistakymmentä chat-ikkunaa on yhtaikaa auki, kuormitus on vastaava kuin sähköpostissa.

Laura Avonius pyysi ehdotuksia 15-vuotiaan Suomi24-verkkopalvelun uudistukseen. Hän kertoi löytäneensä miehensä netin treffipalstoilta ja hoitaneensa vauvansa vauvapalstoilla. Suomalaisista netinkäyttäjistä 86 % käy Suomi24-palvelussa kuukausittain, monet Google-haulla. Ilman sisältöjä ei tule yleisöä.

Jokin aika sitten Suomi24-palvelun autot kiersivät ympäri Suomea haastattelemassa palvelun aktiivisia käyttäjiä ja keräämässä ideoita. Kolmessa päivässä kentällä tavattiin yli tuhat ihmistä ja vierailtiin kahdessatoista kodissa. Suomi24:n suomalaista brändiä pidettiin hyvänä, ja portaali voisi laajentua jatkossa yhä ketterämmäksi ekosysteemiksi. Tärkeitä arvoja ovat edelleen sananvapaus, käyttäjäkeskeisyys ja suomalaisuus.

Jos organisaatio huomaa, että siitä Suomi24-palvelussa ”huudellaan puskista”, niin kannattaa vastata mieluummin kuin vaieta. Ei ehkä kannata vastata kylmiltään, mutta ei myöskään pidä pelätä, mitä siellä tulee vastaan. Ilman reagointia tilanne voi pahentua.

Minna Valtari Somecosta kertoi ulkoistetun yhteisömanageroinnin haasteista. Sosiaalisen median palvelua ei voi tarjota avaimet käteen -periaatteella. Sisällöntuotanto on helpointa, asiakaspalvelu ja läsnäolo hankalampaa; ei voi olla läsnä, jos ei ole läsnä.

Kriiseihin pitäisi varautua. Sosiaalinen media ei luo kriisejä, se on vain kanava, jossa kriisit näkyvät. Kuka vastaa ja miten? Yhteyttä pitäisi ottaa jo ennen kuin kriisi on pahentunut. Hyvä yhteistyö ja luottamus sekä jatkuvat tapaamiset kehittävät asioita yhdessä.

Minna Takala kertoi, että hän miehensä kanssa jätti kaiken entisen, he myivät kaiken, myös talon Espoosta, ja muuttivat Hämeenlinnaan. Nyt heillä on oma yritys, Linnan Pyöräverstas.

Ensimmäiseksi yritykselle avattiin Twitter-tili. LivingLabista saatiin ihmisiä mukaan. Yritys vanhassa tiilirakennuksessa lähellä asemaa on uusi, mutta näyttää vanhalta.

Seuraavaksi yritykselle perustettiin Facebook-sivu, blogi ja verkkosivut sekä kehitettiin logo ja tarina taustoineen. Verkkosivun rooli on pieni. Ihmisethän eivät tule sivullesi vaan sinun pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Linnan Pyöräverstaassa edistetään pyörien kierrätystä. Pyöräkahvila on ystävällinen ja elämyksellinen, aikaa on luovuudelle, ja koiratkin ovat tervetulleita. Pyörien kierrätys kehitysmaihin, Frugal Innovation, tuo uusia kokeilumahdollisuuksia. Yhteisön myötä Pyöräverstaassa on myös itsetehtyjä taidepyöriä.

Linnan Pyöräverstas ei ole vain kauppa vaan uskottava toimija. Asiakkaat ovat pyöräilijöitä, matkailijoita ja hämeenlinnalaisia, yhteistyökumppanit yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, Hämeenlinnan kaupunki ja muita organisaatioita. Yhteisöllisyys näkyy paitsi verkossa myös läsnätapahtumissa. Yritys on toiminut vajaa kolme vuotta, mutta jo yli kaksikymmentä nuorta on ehtinyt olla siellä harjoittelijoina.

Kansainvälinen benchmarkkaus ja yhteistyö ovat tärkeitä. Polkupyöräkahviloita ei ole paljon, Hämeenlinnassa sellainen oli ennen kuin Kööpenhaminassa. Tietoa jaetaan Twitterissä; Linnan Pyöräverstaassa käy ihmisiä yli neljästäkymmenestäviidestä maasta.

Jatkossa pyritään yhteistyöhön tansanialaisen ICT-projektin kanssa.

Kategoria(t): sosiaalinen media Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *