Vauhtia ICT-alan tuottavuuteen

TTL juhlii
koko vuoden, TIVIA
jatkaa toimintaa.

Slush nostaa Suomen
ja kasvuyrittäjät
verkostoituvat.

Menestys syntyy
oikeista asioista,
hallitse hankkeet!

Tietotekniikan liitto TTL  juhli kuutta vuosikymmentään Wanhassa Satamassa Helsingissä 26.11.2013. Seminaarin puheenjohtajana toimi Jyrki Kontio. Twitterissä seminaarin aihetunnisteina olivat #TTLry ja #TuottavaICT.

60 vuotta tietotekniikkaa Suomessa

Robert Serén kertoi, miten kolmetoista ennakkoluulotonta miestä perustivat yhdistyksen tasan kuusikymmentä vuotta sitten 26.11.1953. Tietokoneita ei vielä ollut, joten yhdistyksen nimeksi tuli Reikäkorttiyhdistys. Vuonna 1960 nimi muutettiin Tietokoneyhdistykseksi, vuonna 1972 Tietojenkäsittelyliitoksi ja vuonna 1986 Tietotekniikan liitoksi. Tänään juhlaseminaaria edeltävässä liittokokouksessa yhdistyksen uudeksi nimeksi päätettiin yli viidensadan nimiehdotuksen joukosta Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA.

ICT Suomen taloudessa nyt ja tulevaisuudessa: Mikä on ICT:n todellinen vaikutus ja potentiaali Suomelle?

Leena Mörttinen pohti esityksessään Suomen rakennemuutoksesta. Nousu on hidasta, koska globaalit rakenteetkin murtuvat. Kasvu jatkuu, mutta tuotot jaetaan uudella tavalla. Panostuksia tarvitaan tutkimuksiin ja innovaatioon, jotta kokonaistuottavuus kasvaisi. Sen jälkeen voitaisiin taas maksaa suurempia palkkoja.

Suomen kriisi on poikkeuksellisen pitkä. Emme osanneet panostaa riittävän rikkaaseen pohjaan ja kotimainen kulutuskysyntä on nuukahtanut. Suomalaisten tuotteiden hinta on laskenut tasaisesti suhteessa tuontitavaroiden hintoihin. Teollinen internet, tavaroiden internet, on vasta tulossa.

Nyt on panostettava uusiin teknologioihin eikä vain vanhustenhoitoon. Pelillisyydessä näkyy suomalainen luovuus, joka tuottaa korkeaa lisäarvoa. Meillä on paljon vahvuuksia, mutta ongelmana on asenne; meidän pitäisi päästä siiloutumisesta.

Teknologia-alalle tarvitaan lisää yrityshautomoita ja kasvuyrityksiä. Teknologian pitäisi tarjota asiakkaalle jotain, mistä hän ei ole edes osannut unelmoida. Jos Ford olisi kysynyt asiakkaalta tämän tarpeita, hän olisi kehittänyt nopeamman hevosen eikä autoa.

Suomalaisen ICT-osaamisen kilpailuvaltit ja tuottavuushaasteet: Panostammeko oikeisiin asioihin ja osammeko hyödyntää vahvuuksiamme?

Kimmo Alkio julisti, että ICT-toimiala on täynnä mahdollisuuksia. Uusi teknologia valtaa alaa ja aina on mahdollisuuksia kasvuun. Jatkuva uusiutuminen on tärkeää jokaiselle yritykselle ja ihmiselle. Tarvitsemme teknistä osaamista ja koulutusta, kansainvälisiä verkostoja, rahoitusta ja yrittämisen kulttuuria. Onko Suomessa liian hyvä olla, kun opiskelijat eivät halua vaihtoon ulkomaille?

Suomessa peliala tuo kasvua, joka syntyy osaamisesta ja innovaatioista. Slush, kasvuyritysten kohtaamistapahtuma, tarjoaa verkostoista kilpailukykyä.

Suomi voisi nousta ICT-rakentajien globaaliksi suunnannäyttäjäksi. Ulkomailta voisi tulla hyviä osaajia Suomeen ja täältä opiskelijat voisivat mennä muualle oppimaan, miten kulttuurit ja verkostot toimivat – ja millaista on huippuopetus. Sosiaalinen media tarjoaa verkostopääomaa ilman matkustamista.

ICT yritysten moottorina: Kuinka yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja hyötyä uudistuvan ICT-teknologian mahdollisuuksista?

Turkka Keskinen aloitti esityksensä aikajanakatsauksella:

  • 50 000 vuotta sitten kehittyi puhetaito.
  • 5000 vuotta sitten kehitettiin nuolenpääkirjoitus – ja samalla myös salakirjoitus.
  • 500 vuotta sitten syntyi massamedia.
  • 50 vuotta sitten keksittiin prosessori, muisti, verkot ja digitieto, joka ei heikkene kopioimalla ja joka on ikuista, kunhan sille on olemassa tallennusväline.
  • 5 vuotta sitten syntyi sosiaalinen media, jolla tunteita voidaan jakaa verkossa.
  • Nyt on tulossa kaiken internet, 3d-tulostus ja robotit.

Tulevaisuus tehdään, sitä ei voi ennustaa. Teollisuusyrityksessä teknologiaa hyödynnettiin prosessin kuvaamiseen ja mallintamiseen ja rutiinitoimintojen automatisointiin. Nyt teknologiaa käytetään informaation jakamiseen ajasta ja paikasta riippumatta, etätyöhön ja paikannukseen.

Miksi me ja talous emme voi paremmin? Pilvipalvelu on ICT:n toimitusmalli; pilvipalvelut ovat laadukkaita ja skaalautuvia. Tulevaisuuden trendeinä ovat pilvipalvelut, analytiikka, mobiilipalvelut ja sosiaalinen media. ICT:n pitää olla tehokas; moottori ei päätä, mihin ajetaan, mutta ilman sitä ei ajeta.

Kun Obama nyt pyytelee anteeksi tietojärjestelmän toimintaongelmia, kyse on ongelmista tai osaamattomuudessa järjestelmän käyttöönottossa ja kehittämisessä.

Tee oikeita asioita! Mikä on kilpailuedun lähde? Mallinna ja laske projektin todellinen hinta niin, että eri toiminnot ovat laskennassa mukana.

Tee oikein ja hallitse hankkeet! Liiketoiminnasta pitää löytyä hankkeen vastuuhenkilö, joka varmistaa, että hankkeen hyödyt ulosmitataan. Muutosta pitää johtaa ja ottaa huomioon roolit, vastuu ja organisaatio. Johtamisongelmat ovat yleensä viestintäongelmia. Asioista vastaavia henkilöitä pitää kierrättää. Johtoryhmissä keskustellaan jo ICT-arkkitehtuureista.

ICT-yrittäjyyden kasvuilmiö: Ketterän kasvuyrityksen kokemukset kansainvälistymisestä

Robottiviikolla Juho Malmberg kertoi ZenRoboticsin älykkäistä kierrätysroboteista, jotka lajittelevat jätteitä. ZenRoboticsissa etsittiin tuoteideaa, haluttiin tehdä jotain siistiä roboteilla ja käyttää tekoälyä. Kun joku porukasta näki, miten ihmiset lajittelivat pölyisiä jätteitä, tuoteidea oli valmis.

Kierrätysroboteissa on ainutlaatuinen tekoälypohjainen ohjausjärjestelmä. Markkina on riittävän iso, syntyyhän maailmassa vuosittain noin 11 miljardia tonnia jätettä. Yhteistyö asiakkaiden kanssa aloitettiin heti eikä suljettu tuotekehitystä kammioon.

ZenRoboticsissa on huipputiimi, jossa on monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Kipinät lentävät, mutta niistä syntyy myös innovaatioita. Yrittäjyys ja välitön palaute ovat tärkeitä: näkee heti konkreettisesti, miten kierrätysrobotti lajittelee jätteitä.

Toimiala on konservatiivinen ja käsin lajitellaan paljon. Markkinan rakentaminen on vaativaa, kun alalla ei ole kilpailijoita. Vahvaa kansainvälistä yrityskuvaa rakennettiin heti alussa.

Ehkä pitäisi välillä epäonnistua, jotta oppisi lisää. Osaaminen ja innostus on valtavaa. Toisaalta, koneoppimisen algoritmeja ei pelkällä innostuksella ratkota.

Ekosysteemin merkitys menestykselle: Miten kansainvälisiä ekosysteemejä voi hyödyntää kasvun kiihdyttämisessä?

Ari Rahkonen hehkutti Slush-tapahtumaa, jossa miljonäärit kulkevat kädessään salkku omistajaa etsimässä, katsovat silmiin kasvuyrittää nähdäkseen hänen asenteensa. Kasvuyrittäjyyden pilarit rakennetaan nyt! Startup Saunassa ja Slushissa pääoma ja innovaatiot kohtaavat. Slush-tapahtuma on rakennettu talkoovoimin – ja muutamat sijoittajat pitävät sitä alan parhaana tapahtumana.

Mobiilisovellusten markkina on valtava ja kasvuvauhti kiihtyy. Lähes puolet markkinasta on Pohjois-Amerikassa. Verkkolehdet lisääntyvät ja peliala kasvaa. Ihannetilassa millä tahansa päätelaitteella pääsee mihin tahansa sovellukseen. Mutta mitkä palveluista päätyvät kuluttajien taskuun? Raha seuraa rahaa.

Julkisen hallinnon pitäisi avata tietokannat mahdollistamaan innovaatioita. Kasvuyrityksistä iso osa on devaajia. Koodaus ei katoa tästä maasta Intiaan, mutta Suomeen tarvitaan korkean tason osaajia.

Paneeli – ICT-alan kasvun vauhdittaminen

TTL:n 60-vuotisjuhlan panelisteja.

TTL:n 60-vuotisjuhlan panelisteja.

Jyrki Kontion johtamassa paneelissa istuivat Esa Korvenmaa, Mikko Hyppönen, Ilkka Kivimäki, Ari Rahkonen ja Juho Malmberg.

Tietoturvan rooli on kasvamassa ICT-maailmassa. Tarvitsemme luottamusta. Mikko Hyppönen muisteli, miten vuonna 1993 tuntui siltä, että web kadotti etäisyydet ja maiden rajat. Mutta nyt kysytään, mistä maasta F-Secure tulee ja onko Suomi aidosti riippumaton. Suomi on kuitenkin yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

Pääomasijoittaja Kimmo Kivimäki toimii Startup Saunan ja Slushin taustalla. Slushissa on kymmeniä uusia tietoturvayrityksiä. Kasvuyritysten pitäisi kansainvälistyä heti niin, että toiminta-alueena olisi vähintään Pohjois-Eurooppa, Baltia tai Venäjä.

Ovatko pelit ICT:tä? ICT on kaikkialla. Suomeen voisi syntyä toimiva ekosysteemin keskus. Kun Piilaaksossa ajoi kymmenen minuuttia suuntaan tai toiseen, niin aina löysi uutta tekniikkaa käytännössä toimimassa.

Me näemme ICT:n mahdollisuudet, mutta monet näkevät sen ongelmat. Nuoret eivät hakeudu alalle ja koulutuspaikkoja leikataan. Miten alan imagoa voisi nostaa? Teot vaikuttavat, käsissämme on avaimet digitalisoituvaan maailmaan. Perinteisten, massiivisten sovellusten ongelmat ovat laskeneet alan mainetta – silloin, kun ICT oli ATK:ta.

Nyt tietokone on jokaisella kotona. Maailma on muuttunut nopeasti, toisaalta olemme me, dinosaurukset, toisaalta nouseva polvi. ICT-toimiala on muutakin kuin koodaamista. Se tarjoaa mahdollisuuksia hienoille urille. ICT on myös tasa-arvoisin ala. Tätä viestiä pitäisi viedä rehtoreille.

Tuottava ICT tarvitsee opiskelua ja riskien ottamista. Vanhoilla työkaluilla ei kannata ratkoa uusia ongelmia. Tulevaisuus on yhdessä tekemistä ja verkostoissa oppimista, joka tuo lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.

Vuosikymmenen tietotekniikkatuote ja -vaikuttaja

Tietotekniikan liitto on vuosittain valinnut vuoden tietotekniikkatuotteen ja -vaikuttajan. Nyt juhlavuoden kunniaksi nämä valittiin koko vuosikymmeneltä.

Odotetusti vuosikymmenen tietotekniikkavaikuttajaksi valittiin Mikko Hyppönen ja tietotekniikkatuotteeksi Linux.

Kategoria(t): ICT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Vauhtia ICT-alan tuottavuuteen

  1. Päivitysilmoitus: Projektiammattilaiset hyvinä haltijoina | Kulttuuri- ja ict-poimintoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *