Tietokirja muuttaa muotoaan

E-kirja tulee;
luet, säädät tekstiä,
haet sanoja.

Kirja kehittyy,
laki laahaa perässä,
säännöt häälyvät.

Suomen tietokirjailijoiden seminaarissa Sähköisen julkaisemisen haasteet Helsingin kirjamessuilla 27.10.2012 Ari Hakkarainen Klaava Mediasta avasi sähköisen kirjan salaisuutta. Sähköinen tai digitaalinen kirja eli e-kirja on digitaaliseen muotoon tallennettu teos, jonka lukemiseen tarvitaan jonkinlainen lukulaite; varsinkin Aasiassa kirjaa luetaan mielellään puhelimella. E-kirjassa tekstin kokoa on helppo säätää ja tekstiä helppo hakea. Kuvan ja tekstin lisäksi e-kirjaan saadaan multimediaa kuten videoita ja linkkejä nettiin. Multimediakirja toimii toistaiseksi vain iPadilla. Tarvitaanko e-kirjan multimedian tuottamiseen erillistä tiimiä?

E-kirja täytyy kirjoittaa samoin kuin perinteinen kirja. Kirjan tekemisen vaiheet ovat edelleen suunnittelu, kirjoitus ja kuvitus, editointi, taitto ja jakelu. Kirjailijan kannalta tekeminen ei siis ole muuttunut. Digitaalinen kirja on kuitenkin muuttanut tyystin taiton ja jakelun. E-kirja on ohjelmakoodia, samantapaista, jolla nettisivuja tehdään. Uusia toimijoita ovat mm. Klaava Media, Books on Demand ja E-painos.

Suomenkielisiä e-kirjoja löytyy mm. Elisa Kirjasta, Ellibsistä,
eLibris Kirjakaupasta ja Kirjoja.fi-verkkopalvelusta. Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa eivät vielä ole mukana e-kirjabisneksessä.

E-kirjojen ostaminen ja lukeminen on helppoa. Lukulaitteen hankkija ostaa yleensä yhä enemmän kirjoja. Painetulla kirjalla on kuitenkin edelleen paikkansa.

Pokkarit ja oppikirjat saattavat siirtyä kokonaan e-kirjoiksi, mahdollistaahan digitaalinen muoto oppimateriaalin tehokkaan jakelun ja päivityksen. Todennäköisesti jossain maassa kaikki oppimateriaali jaetaan digitaalisesti jo vuonna 2015.

E-kirjan sopimukset ovat vastaavia kuin perinteiset kustannussopimukset, mutta maantieteelliset rajat poistuvat eikä painos pääse loppumaan. E-kirja mahdollistaa täsmäkirjan rajatusta aiheesta, eikä kirjan pituus enää ole olennaista.

Ari Hakkarainen ennustikin, että Apple tai Amazon olisi Suomen suurin kirjakauppa viiden vuoden kuluttua. E-kirja ei kilpaile painetun kirjan vaan digimedian kanssa. Tietokirjailijoilla on vain voitettavaa, kun e-kirjat kehittyvät massamarkkinoiden tuotteeksi.

Soile Varis, lukion rehtori Hämeenlinnasta, kertoi kirjoittaneensa neljä e-kirjaa, joista yksi on käännetty englanniksi. Kirjat ovat myynnissä Amazonilla ja Applella. Koulussa opettajilla on iPadit.

Mari Wallgren, Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen lakimies, pohti oikeuksien palautumista kirjoittajalle, jos enää ei ole painosta, jonka voisi myydä loppuun. Tekijänoikeuslaki on vuodelta 1961 ja laahaa kehityksen perässä.

Mikko Tirronen vastaili yleisön kysymyksiin e-kirjoista. Hän kertoi, että Finn Lecturan valikoimassa on jo noin 20 e-kirjaa ja niitä tulee lisää jatkuvasti. Kysymykseen e-kirjojen kopiosuojauksista hän totesi, että ne ovat kalliita ja hankaloittavat e-kirjamarkkinaa ja lukemista. Osaava hakkeri purkaa kopiosuojauksen muutamassa sekunnissa. Toistaiseksi kirjapiratismi on pientä, ja uhkaa ehkä enemmän äänikirjoja kuin e-kirjoja. Toisaalta perinteistä kirjaakin voidaan kopioida.

Finn Lectura myy e-kirjoja omasta verkkopalvelustaan, mutta miten lukeva yleisö ne löytää?

Voiko e-kirja kadota? Painettua kirjaa voidaan lukea satoja vuosia. Voivatko lastenlapsemme lukea samoja e-kirjoja, joita me luemme? Ehkä avoin e-kirjaformaatti toisi tähän ratkaisun.

Entä jos koulu ostaa yhden kappaleen e-kirjaa ja jakaa sitä kaikille? Lisenssihinnat määrittävät, kuinka monelle oppilaalle tiettyä e-kirjaa saa jakaa.

Miten ihmiset metrossa saadaan lukemaan sanoja? Hyvällä sisällöllä pystyy kilpailemaan viihteellisyyden kanssa.

Miten digitaalisuus vaikuttaa tekijänpalkkioprosentteihin? Paljonko valtaa annetaan Applelle ja Amazonille? Amazonilla on intressejä laskea prosentteja ja kasvattaa kvartaalitulosta. Päätösvalta on suomalaisilla kustantajilla ja kirjailijoilla. Tekijälle pitäisi kuulua suurempi prosentti e-kirjasta. E-kirjassa tekijänpalkkioprosentit ovat painettua p-kirjaa suuremmat, mutta digitaalisen kirjan arvonlisävero on hillittömästi suurempi kuin painetun. Apple ottaa kirjan myynnistä 30 % ja Kirjavälitys 48 %.

Miten e-kirjan lukemisen sähkön kulutus vaikuttaa hintaan? Jos lukee 20 – 100 kirjaa, niin e-kirja tulee painettua edullisemmaksi.

Onnistuuko vanhojen kirjojen digitoiminen? Onnistuu, jos oikeudet ovat palautuneet ja painos loppunut. Ruotsissa on kaksi kustantajaa, jotka digitoivat vanhoja kirjoja, Suomessa ei vielä yhtään.

Syyskuussa syntyi joukkoistettu matikankirja. Paljonko siihen meni aikaa?

Mikko Tirronen neuvoi e-kirjan kirjoittajaa: innostu, kirjoita hyvin, tiedä, mitä olet tekemässä ja huolehdi sopimuksista.

Markku Löytönen kysyi, löytyyko verkosta laatutietoa. Vai onko netti jätelava, jonne kuka tahansa voi panna mitä tahansa? Perinteisessä tietokirjassa joku vastaa laadusta. Valtaosa digitaalisen kirjan rahoituksesta menee rautaan, mutta eihän sisältö tule netistäkään nappia painamalla. Digitaalisen kirjan kopiosuojaus ei ole olennainen, koska se olisi helppo purkaa tai sitten turhan kallista. Kopiointi on rikollista touhua ja siitä joutuu kiinni.

Suomen tietokirjailijoilla on meneillään kirjahanke, jonka työnimenä on ”Kirja muuttuvassa tietoympäristössä”. Hankkeen kirja valmistunee vuoden 2014 alussa. Kirja pyrkii tarjoamaan ajasta ja paikasta riippumattoman näkymän tietoympäristöön.

Kategoria(t): kirjallisuus, sosiaalinen media Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *