Tarinoita museossa ja luonnossa

Virun tarinat
hotellimuseossa
lähimenneisyys

Odinin saari
liikkuu, kukkii breksiaa
hautakiviä

Tapio Mäkeläisen kutsu Facebookissa houkutteli 28.10.2010 Matkaklubin tilaisuuteen Tuglas-seuran uusiin tiloihin Suvilahteen.

Hotellimuseo Virussa

Peep Ehasalu valotti kuvin ja kertomuksin vuonna 1972 valmistuneen Viru-hotellin historiaa. Ulkomaalaisille tarkoitettu hotelli, neuvosto-onnela, oli tuohon aikaan ideologisen taistelun väline.

Miksi rakennustöihin kutsuttiin suomalaisia? Oliko taustalla lama ja työttömyys Suomessa 1960-luvulla? Olivatko suomalaiset rakennusmiehet kunnollisempia, hallitsivatko he uudet tekniikat paremmin kuin neuvostoliittolaiset?

Valmistuttuaan 23-kerroksisessa Viru-hotellissa oli 829 vuodepaikkaa ja tuhat henkeä töissä. Henkilökuntaa oli siis enemmän kuin asiakkaita. Neuvostoyhteiskunnassahan työttömyys oli rikos; työtön ei ollut mukana rakentamassa yhteiskuntaa. Viru-hotellin joka kerroksessa oli kuusi kerrosvalvojaa, jotka mm. tekivät muistiinpanoja ihmisten liikkumisista käytävillä.

Peep Ehasalun mukaan vuoden 2011 parhaat tarinat kerrotaan Viru-hotellin ylimmässä kerroksessa 13.1.2011 avattavassa Viron ensimmäisessä hotellimuseossa. Sinne kerätyt Viru-hotellissa työskennelleiden ja vierailleiden ihmisten muistot välittävät ajankuvaa lähihistoriasta kahdenkymmenen vuoden takaa –  ei kahdensadan vuoden takaa.

Osmussaari

Tapio Mäkeläinen kertoi sanoin, kuvin ja tekstein Osmussaaresta, Odensholmista. Saarella on kappeli, majakka ja yksi kylä, jossa seitsemän taloa. Saari liikkuu, meri syö sitä toisesta päästä ja vetäytyy toisesta.

Saari on ollut asuttu jo varhaiskeskiajalla, 1300-luvulla. Vuonna 1940 saarella asui 130 ihmistä, joista valtaosa oli ruotsinkielisiä. Heidän pääelinkeinonaan olivat luotsitoiminta ja kalastus. Taloihin nojaavat ylipitkät tikapuut viittaavat edelliseen.

Saaren ensimmäinen majakka rakennettiin vuonna 1765, seuraava vuonna 1850 ja nykyinen, hiukan edellistä pidempi ja hoikempi, vuonna 1954.

Saaren apukirkko tai kappeli, Jeesuksen kirkko, on vuodelta 1766. Hautakiviä on seitsemän vierekkäin, joka talolle omansa.

Saaresta tuli puna-armeijan tukikohta 12.6.1940 ja asukkaat siirtyivät Vormsille. Osa heistä palasi kotisaarelleen saksalaismiehityksen ajaksi, mutta joutui pakenemaan Ruotsiin vuonna 1944.

Saaren breksia-kivilajin syntyä selittää lähelle Neugrundiin pudonnut meteoriitti, jonka lämmössä uusi kivilaji muodostui. Saarella on myös murentunutta kalkkikiveä, jonka seassa kasvaa pientä katajaa. Saaren luonto on kaunis, vaikka kukkameren keskellä sojottaakin muutama tykki.

Kategoria(t): Viro Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *